Vuosi 2018

31.12.18

Huomenna elämme jo uutta vuotta 2019. Nyt kuitenkin näin vuoden viimeisenä päivänä käännetään katse vielä hetkeksi kuluneeseen vuoteen, sillä luvassa on tuttu vuosikoostepostaus. Tämä vuosi on ollut sinnikkyyden ja työnteon vuosi. Alkuvuosi oli todella hankala sairastelun takia, mutta sen jälkeen alkoi helpottaa ja kesä oli ihanan kuuma ja eloisa kaikin puolin. Silloin tein ahkerasti toimittajan töitä viikonloppuisin ja toukokuussa parin viikon ja heinä- ja elokuussa kuuden viikon pätkän. Töiden jälkeen pidin hitusen lomaa ja sen jälkeen tein sellaisen rutistuksen gradun kanssa, että huhhuh. Siksi vuosi 2018 on minulle kärsivällisyyden ja ahkeruuden vuoksi, jonka lopussa sain palkintoni, maisterintutkinnon. Vuoteen mahtui kuitenkin paljon myös kivoja juttuja, joita käydään seuraavaksi kuvien avulla läpi kuukausittain.


TAMMIKUU

Vuosi alkoi Italiassa reissaillen. Uudenvuodenpäivänä muun muassa käppäilimme Milanon keskustassa ja ihmettelimme Duomoa sekä Galleria Vittorio Emanuelen lasikattoa. Reissu oli oikein ihana, mutta olin erittäin väsynyt sen jälkeen, sillä olin sairastanut keuhkokuumeen. Lepäsin hivenen matkan jälkeen ja sen jälkeen kävin gradun kimppuun. Kuun lopussa matkasin Antin luokse Vantaalle. Juhlimme vuosipäiväämme illallisella Goodwin Steak Housessa, ihailemalla Esplanadin valoja sekä brunssilla Kallion Oivassa.



HELMIKUU

Helmikuussa olin paljon Pihtiputaalla ja kävin kuvailemassa lumista luontoa. Aikaa kului edelleen aika paljon gradun kimpussa ja sairastelin niin paljon, että vietinpä pari yötä sairaalassakin.



MAALISKUU

Maaliskuu kului aika lailla samoilla raiteilla, paitsi, että työn ja tuskaisen kamppailun jälkeen sain apua vaivaani ja aloin päästä pahimman oireilun yli. Aurinko paistoi myös oikein keväisesti.



HUHTIKUU

Huhtikuun puolivälissä muutimme tavarani Vantaalle. Lähdimme muuttoporukalla pienelle reissulle Tallinnaan, ettei ihan pelkäksi työnteoksi menisi. Tallinnassa aurinko paistoi ja ruoka oli hyvää. Loppukuusta asuin Jyväskylässä Idan luona, kun tavarat oli yksiöstäni viety jo pois. Juhlimme sitten vappua oikein urakalla kiertäen eri vapputapahtumissa ja vappuaattona pyörimme Kirkkopuistossa ja ainejärjestömme juhlissa.



TOUKOKUU

Toukokuussa asustelin Pihtiputaalla ja kirjoitin hirveää kyytiä yhtä koulutehtävää. Sain sen onneksi valmiiksi. Tein myös töitä lehdessä pari viikkoa. Sää oli kuuma ja kesäinen. Teimme myös järjestelyjä Villen juhlia varten.


KESÄKUU

Kesäkuun alussa tuo odotettu päivä sitten koitti. Ville sai valkolakin ja Alvajärven Maamiesseurantalo täyttyi vieraista, joiden kanssa juhlittiin syöden, juoden ja tanssien. Juhlien jälkeen lähdin Idan ja Riinan kanssa Hämeenlinnaan viettämään mukavaa viikkoa. Olimme kunnon turisteja ja kiersimme kaupunkia ja kauppoja, kävimme kylpylässä ja otimme paljon valokuvia sekä katsoimme Catfishiä. Hämeenlinnasta siirryin Vantaalle joksikin aikaa. Makustelin elämää uudessa kodissa ja kävin Sipoossa moikkaamassa Sallaa. Juhannuksen aikoihin lähdimme Antin kanssa Pihtiputaalle ja teimme reissun Suurijärvelle eväiden kanssa. Minä jäin asustamaan Pihtiputaalle töiden teon ajaksi.




HEINÄKUU

Heinäkuu oli kuuma ja työntäyteinen. Oli paljon juttukeikkoja ja viikonloppuhommia. Harmaalanrannalla olin sekä tekemässä pieniä järjestelyjä että kirjoittamassa juttua kylätapaamisesta. RiihiRockissa kävin myös tekemässä juttua jälleen ja ilta venyi pitkäksi, kun seurasin meininkejä aivan loppuun asti. Heinäkuussa kävin myös äidin kanssa kuvailemassa kesäisissä maisemissa ja lopputulos oli todella onnistunut.



ELOKUU


Elokuussa olin pari viikkoa vielä töissä ja sen jälkeen alkoi loma. Ida, Riina ja Antti tulivat Pihtiputaalle mökkiviikonloppua viettämään. Oli hauskaa, että kavereita Jyväskylästä tuli Pihtiputaalla käymään. Elimme mökillä, joimme lonkeroa flamingomukeista, uimme, söimme hyvin ja kävimme näkötornilla ihailemassa maisemia ja pilviä. Mökkeilyn jälkeen muutin virallisesti Vantaalle. Elokuun loppupuolella lähdin uudesta kodista reissaamaan Tampereelle Suskin luokse. Näimme myös Emiliaa Ratinassa, jossa kiersimme kauppoja ja kävimme syömässä. Kävimme kolmestaan myös kuvailemassa Arboretumissa. Seuraavana päivänä oli vuorossa kissakahvilassa vierailu. En ollut aiemmin käynyt vastaavanlaisessa kahvilassa, joten kokemus oli oikein mukava. Ja tuo juustokakku oli niin hyvää!



SYYSKUU

Syyskuussa lähdin Antin kanssa kesäreissulle. Koska syyskuun alku oli niin lämmin, kyseessä oli oikeasti todella kesäinen loma, vaikka syksykuukausi olikin jo aluillaan. Kiersimme vanhaa kaupunkia, kävimme näkötornissa, pelasimme frisbeegolfia ja söimme hyvin. Yksi reissun kohokohtia oli sunnuntaiaamun runsas brunssi. Reissun jälkeen gradunteko jatkui oikein kunnolla.



LOKAKUU

Aivan kuten syyskuussakin, lokakuussa tein hirveää kyytiä gradua. En muistele lämmöllä tätä aikaa, sillä olin aivan liian stressaantunut ja tekemistä oli vielä aika paljon. Lokakuussa vietin kuitenkin vajaan viikon graduvapaata Jyväskylässä JYYn Ympäristöviikon aikaan. Kävin teemaviikon tapahtumissa ja vietin aikaa YKP-kavereiden kanssa. Lokakuussa kävin myös meidän ammattiliiton opiskelijajärjestön SYYspäivillä Turussa inspiroitumassa ja oppimassa tavoista kertoa yhteiskuntatietelijän osaamisesta. Osallistuin myös viimeisille opiskeluaikaisille sitseilleni. Kuva on sunnuntaiaamun aamiaisesta Fazer Caféssa. Hirveästi en lokakuussa valokuvannut, koska gradunteko vei suurimman osan voimista ja ajatuksista.



MARRASKUU

Sain gradun palautettua ja elämässä alkoi olla jälleen muutakin ajateltavaa kuin gradu. Helsingin keskustaan ilmestyi valoloistoa, jota ihailin aina siellä liikkuessani. Koska elämä ei ollut elää pelkän gradun kanssa tuskailua, laittelin kotiimme joulukoristeita ja tein ensimmäistä kertaa ikinä pipareita oman taikinan tekemisestä lähtien. Olin kotona, näin kavereita ja hain töitä.



JOULUKUU

Osallistuin Suomen Luonnonsuojeluliiton nuorten hautomon kestotyyli-haasteeseen. Järjestin tuparipikkujoulut YKP-ystävilleni ja Jenny saapui Helsinkiin piristämään harmaata päivää. Lähdin toissa viikolla Pihtiputaalle joulun viettoon. Ehdin myös käväisemään Pielavedellä ja Siilinjärvelläkin ennen kuin palasimme takaisin pääkaupunkiseudulle.


Eilen kotiin palatessa eteisen lattialla odotti kaivattu kirjekuori. Siellä nimittäin oli maisterintutkintotodistukseni. Nyt minulla on hallussani viimeinkin graduni painettuna sekä tutkintopaperi, joten pakko kai se on yrittää uskoa itsekin, että maistereita tässä ollaan. Kuten alussakin jo totesin, vuoteen mahtui paljon haasteita ja hankaluuksia, mutta myös voimaa, sinnikkyyttä ja ahkeraa työntekoa. Vuosi 2018 jää minulle loppuelämäkseni mieleen erityisenä, koska se on vuosi, jolloin sain päätökseen pitkän opiskelu-urakkani ja valmistuin maisteriksi.

Nyt käännetään katse jo kohti tulevaa vuotta ja sen seikkailuja. Kiitos, kun olet ollut matkassani mukana ja toivottavasti pysyt kyydissä myös ensi vuoden ajan!

Kirje menneisyyden itselleni

27.12.18

Vuoden alussa kirjoitimme blogitiimiläisten kanssa kirjeet itsellemme vuoden päähän. Koska vuoden 2018 loppu alkaa uhkaavasti lähentyä, ajattelin vastata tuohon kirjoittamaani kirjeeseen ja kertoa menneisyyden Kristalle, miten hyvin hän oikein osasi ennakoida tulevaa ja mitä kaikkea vuoden aikana oikein tapahtuikaan.


Hei Krista!

Sinä elät vuoden 2018 alkua ja minä sen loppua. Kirjoitit kirjeeseesi, että toivot asuvasi vuoden lopussa Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla Antin kanssa. Tämä toiveesi on käynyt toteen, sillä huhtikuussa veimme tavarani Vantaalle ja elokuussa muutin sinne itse virallisesti. Minulla ja Antilla on oikein mukava asunto, mutta uutta keittiönpöytää emme huonekaluliikkeestä ostaneet, vaan hankimme Ikeasta työpöydiksi kaksi samanlaista pöytää, joista toinen toimii tarvittaessa myös keittiönpöytänä.

Töissä en vielä ole, enkä ole ollutkaan vielä ollenkaan, vaikka uumoilit, että olisin saattanut työskennellä jo useammassa paikassa. Ja kyllä vain, olen edelleen erittäin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja Helsingistä on löytynyt ihmisiä, joiden kanssa keskustella niistä ja tehdä töitäkin joidenkin teemojen eteen. YKP-kavereitakin olen ehtinyt näkemään, vaikka en ole Jyväskylässä enää kuukausiin asunutkaan. Osallistuin ilman lippua Approille, vietin viikon lokakuussa JYYn Ympäristöviikon aikaan, lähdin Turkuun SYYspäiville ja marraskuussa vietettiin halloweenia juhlien. Osa näistä ystävistäni kävi luonani joulukuun alussa järjestämissäni tuparipikkujouluissa. Totta kai viettäisin heidän kanssaan enemmän aikaa kuin tällä hetkellä pystyn, mutta olen tyytyväinen, että olen ehtinyt tämänkin verran heidän kanssaan aikaa viettämään!

Pihtiputaalla olen toki viettänyt vähemmän aikaa kuin sinä, mutta olen syksyn aikana joka kuukausi käynyt perhettä moikkaamassa. Marraskuussa olin viikon ajan kotikonnuilla ja nyt joulun aikaan olen ollut täällä reilun viikon verran. Ville on päässyt armeijasta ja saanut valkolakin päähän, mitä kesällä juhlittiin ikimuistoisesti. Kaksia juhlia kesällä ei kuitenkaan järjestetty niin kuin toivoit, vaan saamme juhlia valmistumistani talvisissa tunnelmissa, mistä olen oikein innoissani!

Hiuksia en ole värjännyt synteettisillä väreillä ja luonnonkosmetiikkaa on minulla valtaosa käyttämistäni tuotteista. Nyt minulla on kuitenkin vielä kunnianhimoisemmat tavoitteet kuin sinulla ja aion luopua monien erilaisten kosmetiikkatuotteiden käytöstä tyystin, kunhan edelliset olen saanut kulutettua loppuun. Vehnänsyöntiin olen valitettavasti sortunut silloin tällöin ja juustoa syön edelleen, mutta muuten maitotuotteiden käyttö on vähentynyt entisestään. Punaista lihaakaan en juurikaan ole vuoden aikana syönyt. Pallosalamalla on oma kotipesänsä meidän talon pihalla ja siellä se edelleen on uskollisena menopelinä. Uuden auton hommaaminen ei ole ajankohtaista vielä pitkiin aikoihin, älä huoli.

Kiireinen en ole suurimman osan vuodesta ollut töiden takia, vaan sairastelun ja gradunteon, jotka ovat verottaneet kuvausintoani. Toivottavasti tulevana vuonna jaksaisin ja haluaisin taas kuvata enemmän! Liikunnan lisääminen arkeen onnistui alkusyksystä aika hyvin, mutta alku- ja loppuvuosi menivät tämän suhteen aika surkeasti. Olen kuitenkin edistynyt muuten paljon terveyteni suhteen ja minuun sattuu vähemmän ja huomattavasti harvemmin kuin sinuun.

Paljon tapahtui vuoden aikana niin kuin tiesitkin. Isoja muutoksia tapahtui ja osa on vielä edessä. Voin kuitenkin vakuuttaa, että olen jo terveempi ja sitä myöten onnellisempi kuin sinä. Sinä luotit siihen ja se kävi toteen. Kiitos, että jaksoit uskoa tulevaan ja jatkoit valtavaa urakkaa nimeltään gradu. Nyt olen kiitollinen siitä, että maisterintutkinto on tehty. Kohta on aika suunnata katse tulevaan vuoteen ja sen seikkailuihin!

Rakkain terveisin,
vuoden 2018 lopun Krista


Oletko sinä koskaan kirjoittanut kirjettä itsellesi myöhemmin luettavaksi?

Lämmintä joulua!

24.12.18


Olen tällä hetkellä äidin ja Villen kanssa viettämässä joulua mökillä. Koristeilla ja pienellä kuusella on saatu mökki jouluisen tunnelmalliseksi. Ruokaa on jo ehditty syömään aikamoisen paljon ja välillä pitää huilia. Piakkoin jatketaan iltaa lautapelien parissa.

Oikein tunnelmallista joulua jokaiselle!

Tervetuloa Krissun ja Antin luokse!

23.12.18

Vuoden viimeisiä postauksia viedään jälleen ja tällä kertaa pääsette tutustumaan minun ja Antin kotiin. Emme kumpikaan ole mitään kovin innokkaita siivoojia, mutta tuossa joulukuun alussa kämppää puunattiin ja kuurattiin oikein kunnolla. Silloin otin nämä kuvat, joiden avulla esittelen asuntomme.

Meidän asunnossa on noin 45 neliötä ja talo on valmistunut viime vuonna. Antti muutti asuntoon viime vuoden marraskuussa ja siellä oli ehtinyt elellä vain yksi asukas ennen Anttia. Minun tavarat raahattiin asuntoon huhtikuussa ja muutin itse virallisesti ja oikeasti elokuussa uuteen kotiini. Olen ehtinyt asumaan asunnossa nelisen kuukautta. Nyt lähdetään kierrokselle kotopesäämme!


TUPAKEITTIÖ


Kotimme sydän on tupakeittiö, joka on isoin tila ja jossa tapahtuu eniten. Keittiönurkkauksessa on kiertoilmauuni, tilavat jääkaappi ja pakastin sekä kohtuullisesti tilaa valmistaa ruokaa. Joskus vain kun Antin kanssa touhuamme kahdestaan ja laitamme enemmän ruokaa tai leivomme, tuntuu tila silti loppuvan kesken. Pienessä keittiössä sotkut myös vievät helposti kaiken tilan. Tämä keittiö tuntuu kuitenkin tilavammalta Jyväskylän yksiööni verrattuna, joten en valita. Seinän valkoiset kaakelit ovat myös todella kauniit.


Jo Jyväskylästä Keskussairaalantien kotimme asunnosta tuttu musta-ruskea sohva on käytössä myös uudessa kodissa. Se on palvellut meitä uskollisesti käytettynä ostamisen jälkeen jo neljän vuoden ajan ja edelleen toimii hyvin. Sohvan takana on Antin nörttinurkkaus, jossa on tietokonetarvikkeet ja iso toimistotuoli.


Aikoinaan Pihtiputaalta huutokaupasta ostetut hyllyköt, jotka maalasimme mustaksi, ovat myös edelleen käytössä. Tykkään näistä hyllyistä todella paljon, sillä niihin mahtuu hyvin tavaraa ja ne ovat persoonallisen näköiset.


Koska huoneen yleisilme on seinien ja huonekalujen osalta aika mustavalkoinen, tuovat pinkkiä ja vihreää sisältävät kukkaverhot kaivattua väriä.


Hyllyköiden vieressä on minun pöytäni, jonka ääressä kyllä aika harvoin olen koneella. Pöydän päällä on valkoinen pieni hyllykkö, jossa on koristetavaroita, kynttilöitä sekä paperi- ja kynäteline, johon saa kaiken pikkutavaran kätevästi piiloon. Pöydän vieressä on televisio oheistarvikkeineen.


ETEINEN


Eteinen on mukavan tilava asunnon kokoon nähden ja meillä on isot hyllyköt, vaatehenkaritila ja siivouskomero, jotka saa kätevästi peiliovien taakse piiloon. Peiliovien vieressä meillä on Ikean musta kaappi, jossa on pääosin ruokatarvikkeita ja keittiötavaroita, koska keittiön säilytystilat ovat niin rajalliset. Toisella seinällä meillä on Antin siskon vanha Ikean lipasto, jossa on lisää keittiötarvikkeita, tekniikkaa ja suurin osa lautapeleistä.


MAKUUHUONE

Makuuhuonetta oli aika hankala kuvata, koska siellä katossa on pinkki pallolamppu, joka luo melko punaista valoa. Kiitos Photoshopin sain vähän paremmaksi värit kuitenkin muokattua. Makuuhuone on aika ahdas, sillä iso ja ihana sänkymme vie sieltä niin paljon tilaa. Sängyn lisäksi olemme huoneeseen mahduttaneet Ikean Kallax-lipaston ja kirjahyllyn. Seinällä komeilevat erään taideopiskelijan taiteilemat Jolteon ja Espeon, jotka ostimme Metropolia Ammattikorkeakoulun taideopiskelijoiden järjestämistä joulumyyjäisistä. Sängyn ostimme viime vuoden lopulla, kun Antti muutti asuntoon.


Kirjahyllyssä on kirjojen lisäksi kaikenlaista muuta tavaraa kuten koriste-esineitä, muistolaatikko ja isoja lautapelilaatikoita.


KYLPYHUONE

Viimeisenä esittelyvuorossa on kylpyhuoneemme, joka saunoineen on erittäin tilava asunnon kokoon nähden. Sinne mahtuu hyvin kaikki tarvittava mukaan lukien pyykinpeuskone. Tarvittaessa sinne mahtuu hyvin kaksi pyykinkuivaustelinettäkin.


Kylpyhuoneessamme on myös minun musta hyllykköni, jossa on kaikki omistamani kosmetiikka suihkussa käytettäviä tuotteita lukuun ottamatta sekä meikit. Edelleenkin omistan kosmetiikkaa aika paljon ja tavoitteenani onkin saada niitä vähennettyä jatkossa rutkasti. Tykkään kuitenkin siitä, miten hyvin ne on saanut nyt organisoitua tuohon. Hyllykön vieressä on lisäksi punainen rullakori, jossa on kynsilakat, saippuoita, vanupuikkoja ja hiusten muotoiluun tarkoitetut laitteet.


Hanan vierestä löytyy saippuaa ja kestovanulappuja ja hyllyltä monenlaisia kosmetiikkajuttuja.

Tällainen on meidän kotimme. Viihdyn siellä hyvin ja se tuntuu omalta kodilta, mikä on oikein mukavaa! Meillä on näiden esiteltyjen huoneiden lisäksi parveke, mutta sitä en tänä pimeänä vuodenaikana ryhtynyt kuvaamaan. Siitä saattaa tulla myöhemmin oma postauksensa, kunhan saamme enemmän valoa.

Mikä on sinun lempiyksityiskohtasi meidän kodissamme?

Talven lämpimät säteet

20.12.18

Nyt tykitän taas uutta postausta tulemaan, jotta saan tosiaan kirjoitettua kaikesta, mistä haluan tämän vuoden puolella kertoa. Tällä kertaa pääsette jälleen ihailemaan ystäväni Ronjan mallintaitoja. Sovimme nimittäin Ronjan kanssa uuden kuvauskeikan itsenäisyyspäiväksi. Suuntasimme sitten kyseisenä päivänä Ruttopuistoon kameran kanssa. Sää oli tuona päivänä oikein kaunis, sillä aurinko näyttäytyi pitkästä aikaa ja värjäsi kaiken lämpimillä sävyillään. Samaan aikaan oli kuitenkin aika kirpsakkaa, joten täytyy nostaa hattua Ronjalle, että hän jaksoi olla kuvattavana niin kauan tuolla asulla. Lopputuloksesta tuli kuitenkin aika kivaa jälkeä, joten kaikki vaivannäkö kannatti!


Mitä mieltä olette aurinkoisista joulukuun kuvista?
Proudly designed by Mlekoshi playground