Hyvää ruokaa Berliinissä

31.5.17

Tässä postauksessa puhutaan ruoasta. Yksi meidän vähäisistä suunnitelmista oli syödä Berliinissä hyvin. Ja niinhän me teimme. Noin lyhyellä reissulla ei jaksettu alkaa kokkailemaan asunnolla, jossa yövyimme, vaikka sekin olisi ollut mahdollista. Sen sijaan tutustuimme kaupungin ravintolatarjontaan ja herkuttelimme oikein olan takaa. Tässäpä olisi pientä esittelyä ravintoloista, joissa kävimme noiden kolmen päivän aikana.

BLAUES BAND


Ensimmäinen testaamamme ruokapaikka oli Mitten alueella sijaitseva Blaues Band. Koska matkustimme koko yön ja kotoa lähdön jälkeen söimme vain kylmää itsetehtyä pizzaa lentokentällä, oli aika lailla ensimmäinen juttu Berliinissä etsiä aamupalapaikka. Kaupungissa on kuulemma hyvin brunssitarjontaa, joten laitettiin google laulamaan ja etsittiin läheltä sopiva paikka. Sitten päädyimme Blaues Bandiin, joka on suloinen ja mukava kahvilatyyppinen ravintola. Se sijaitsee pienen kadun laidalla ja odotellessamme ruokaa aikaisin aamulla, kulki ohi vain muutama ihminen ja tunnelma oli seesteinen. Ei tuntunut yhtään siltä, että olisi ollut yhdessä Euroopan suurimmista kaupungeista.


Koska oli aamu, halusimme luonnollisesti aamupalaa. Päädyimme tilaamaan yhteisannokseen, joka oli todella kattava. Se sisälsi leipäkorin, lohta, kinkkua, keitettyjä kananmunia, voita, hilloa, erilaisia juustoja, salaattia, mansikoita, paistettuja kasviksia ja jälkkärilautasella pannukakkua, rahkaa mustikoilla, kiivejä ja vesimeloneita.


Ruoka oli todella hyvää. Olimme vain vähän tyhmiä ja aloimme järsiä leipää jo ennen kuin muut ruoat olivat tulleet, vaikka lautaselta oli tarkoitus laittaa ruokaa leivän päälle. Kun saimme lautasen eteemme, olimme innoissamme, sillä ruoka näytti niin hyvältä. Ja maistui. Lohi oli taivaallista, juusto myös hyvää. Paistetut kasvikset olivat kylmiä ja muutenkin aika ylimääräisiä tähän annokseen. Pannukakut olivat hillon kanssa täydellisiä. Olin vehnätaivaassa.


SAMADHI


Ennen Berliiniin lähtöä ilmoitin Antille, että haluan käydä jossakin vegaaniravintolassa. Ensimmäisenä päivänä pitkän kävelyretken jälkeen olimme nälissämme ja melko lähellä erästä kasvisravintolaa, joten päätimme suunnata sinne. Kyseessä olikin aasialainen paikka, joka oli ihan tyhjillään. Valitsimme listalta ruoat ja saimme annoksemme nopeasti. Minä söin paistettuja kevätkääryleitä kasviksien ja riisinuudelin kera. Tykkäsin annoksestani todella paljon, sillä se oli ihanan raikas kuumana päivänä pitkän kävelyn jälkeen. Paikka sijaitsee keskustan alueella, joten se oli yllättävän kallis ja hinnan päälle taisi tulla vielä tippimaksu, joten liikuttiin aika lailla Suomen hinnoissa ellei jo korkeammissakin. Palvelu ei myöskään ollut mitenkään erityisen ystävällistä. Ruoka oli hyvää, mutta en kuitenkaan maksaisi Berliinin kaltaisessa paikassa toiste tuollaisesta ruoasta noin paljoa!


DELIKATO


Toisena päivänä museoissa kiertelyn jälkeen päädyimme, tai oikeastaan jalat kipeinä ja väsyneinä tarvoimme, kiehtovalle Kreuzbergin alueelle, joka tulvii rappioromantiikkaa. Siellä oltiin jo hieman paremmissa hintaluokissa ruoan suhteen. Olimme netistä katsastaneet, että siellä päin sijaitsee törkeän halpoja hamppareita myyvä Burgermeister, mutta löydettyämme paikan tajusimme, että kyseessä on grillityyppinen koju, eikä ravintola. Pettyneinä kipeine jalkoinemme lähdimme paikkaa, josta saisi sekä ruokaa että istumapaikan. Lähistöltä löytyi döner kebabia, pizzaa ja muuta nopeaa myyvä Delikato, jossa pääsi myös istumaan. Asetuimme jonoon ja tilasin rucolapizzaa. Antti valitsi kebabia. Ruoka oli tajuttoman hyvää! En ymmärrä, miten tuollaisessa pikaruokatyyppisessä paikassa tehtiin niin hyvää pizzaa. Pohja oli ohut ja rapea ja täytettä juuri sopivasti. Palvelu vain oli pikaruokapaikaksikin yllättävän töykeää, mistä väsyneenä Antille valitin. En yleensä odota sen kummempaa palvelua, pääasia, että ruoka on hyvää ja tässä tapauksessa halpaa, mutta kun myyjät komentelee ja tiuskii niin se pistää hieman harmittamaan. Pizza oli kuitenkin 5/5!


LOISLANE


Viimeisenä esittelen testaamistamme ravintoloista kaikkein parhaan. Loislane oli lähellä meidän yöpaikkaa, joten kävimme nauttimassa siellä kahdet aamupalat. Kyseessä on ihana ja tunnelmallinen kahvila-ravintola. Sivukadun reunalla olevassa paikassa oli valoisaa ja rauhallinen tunnelma. Ensimmäisellä kerralla tilasin kasvisaamupalan, joka sisälsi erilaisia juustoja, salaattia, keitetyn kanamunan, kirsikkatomaatteja, viinirypäleitä, jotain pahaa melonia ja leipää. Nams, tuollaista aamupalaa voisi syödä useamminkin. Toisella kerralla päätimme kokeilla Antin kanssa eri annoksia ja tilasimme kolmikerroksisen aamiaisen kahdelle. Tässä oli mukana myös lihaa. Vaikka eipä se kasvisaamiainenkaan kovin kasvisruokavalioon kuuluvalta tuntunut, kun oli täynnä juustoa ja kananmunaa, koska jotenkin itse miellän kasvisruokavalion enemmän ihan vegaanisuuteen pyrkiväksi. No mutta lomalla saa syödä vapaammin ja valitsinkin Antin kanssa sitten tuon kinkkua, meetvurstia, juustoja, paistettuja kasviksia, kirsikkatomaatteja ja leipää sisältävän aamiaisen. Kaikki paitsi paistetut kasvikset olivat todella hyviä. Juomaksi tilasimme vastapuristettua mehua, joka oli ihan täydellistä. Toimi paremmin kuin edellisellä kerralla tilaamani erikoiskahvi.

Näiden lisäksi kävimme syömässä myös yöpaikkaamme lähellä sijainneessa From Hanoi with Love -ravintolassa, jossa sai myös aasialaista kasvisruokaa, mutta puolet halvemmalla kuin edellä esittelemässäni Samadhissa. Lisäksi meille kävi hassu sattumus Antin kanssa, kun Delikatossa ruokailun jälkeen bongasimme tien toisella puolella sijainneessa intialaisessa ravintolassa drinkkialennuksen ja astuimme sisään halpojen juomien toivossa. Meille kuitenkin alettiin kantaa alkupaloja pöytään ja suomalaisina emme viitsineet sanoa, että tulimme vain drinkeille, joten piti tilata jotain pientä. Valitsimme sitten sipulirenkaat ja paistetut perunat, jotka olivat molemmat aika pahoja, plus meidän mahat oli ihan täynnä, joten oli kiva siinä yrittää saada jotain edes syödyksi. Kaikki kylkiäisiksi saadut leivät ja mangoinen jälkkäri olivat ihania ja varmasti myös pääruoat olisivat olleet hyviä, mutta meille kävi tällainen onneton sattumus alkupalojemme kanssa. Emme myöskään saaneet niitä kaipaamiamme drinkkejä alennuksella, vaan pulitimme täyden hinnan, koska emme osaa saksalaisia prepositioita. Juoma oli kuitenkin oikein hyvää, joten se ei harmittanut niin paljoa. Viimeisenä päivänä pääsimme myös viimein Burgermeisteriin hampparille ja ranuille, kun löysimme paikan, jossa sai istua. Hassua oli se, että ruoka haettiin tiskiltä vuoronumerojen perusteella kuin apteekissa. Mutta ruoka oli halpaa ja hyvää, mikä on pääasia!

Sellaisia ruokakokemuksia Berliinissä. Olin ilahtunut, kuinka hyvin kaupungissa sai kasvisruokaa ja kun lähti vähän kauemmas keskustasta, ruoka oli mukavan edullista. Pitää kuitenkin jaksaa tutustua ravintoloihin vähän etukäteen, jotta löytää sopivan tyyppisiä paikkoja. Tai sitten astuu vain jonnekin sisään ja yllättyy joko positiivisesti tai negatiivisesti, sehän se matkailun suola on!

Berliini-video

26.5.17

Moikka moi! Tähän väliin olisi luvassa videota, sillä napsin reissussa järkkärilläni pieniä pätkiä siellä täällä ja niistä näköjään saikin melkein järkevän kokonaisuuden aikaiseksi. Nauttikaahan videosta, ensi kerralla puhutaan sitten ruokajutuista!


Yleisiä fiiliksiä Berliinistä

21.5.17

Olen käynyt kaksi kertaa aiemmin Saksassa, mutta se ei ole oikein matkailumaana minua sykähdyttänyt hirveästi. Ensimmäisellä kerralla olin Pohjois-Saksan maaseudulla ja toisen kerran Frankfurt-am-Mainissa. Jotenkin noilla reissuilla oli niin kotoinen olo, ettei oikein saanut irti sellaista reissueksotiikkaa, jota matkalla oleminen vaatii. Ihmisten kehujen ja halpojen lentojen ansiosta päätin kuitenkin antaa Berliinille mahdollisuuden ja niinpä lähdimme Antin kanssa reissuun maan pääkaupunkiin aika lailla tasan viikko sitten.


Berliini on suurkaupunki, joten siellä oli toki ihan erilainen henki kuin pienemmissä paikoissa, joissa olen aiemmin vieraillut. Luin blogipostauksia ja muita tekstejä kaupunkiin liittyen ja olen niiden kanssa samoilla linjoilla siitä, että Berliini on erittäin laaja, sekava, kaunis, vaikeasti haltuunotettava, vaihteleva, kotoisa, ruma ja kaikessa ristiriitaisuudessaan erittäin lumoava. Berliinin historia kun on aikamoinen. Toisen maailmansodan aikana kaupunki tuhottiin miltei tyystin, minkä jälkeen se puolitettiin ja muutaman vuosikymmenen ajan se on nyt eheytynyt yhtenäiseksi kaupungiksi, mikä on edelleen kesken. Kaikki tämä tekee paikasta todella kiehtovan ja tuntuu, että olisi koko ajan halunnut tietää kaikesta enemmän. Oli todella hankalaa hahmottaa, oliko kaupunginosat itä- vai länsipuolella, missä päin kaupunkia yleensäkään oli ja minkäikäisiä rakennukset olivat. Selkeästi DDR:n aikaisia luomuksia löytyi, mutta toisaalta myös paljon vanhempia rakennuksia. Lisäksi täysin uuttakin löytyi ja rakennustyömaita oli joka puolella.


Nähtävyyksiä Berliinistä myös löytyy. Meillä ei ollut mitään suunnitelmia etukäteen, joten kaupunkiin tutustuessamme menimme minne jalat helposti veivät. Keskustasta, Alexanderplatzin vierestä löytyy kuuluisa TV-torni, jonka huipulla sijaitsee ravintola ja näköalatasanne. Sinne olisimme halunneet mennä silmäilemään kaupunkia, mutta netin mukaan jonot saattavat olla aikamoisia. Netin kautta varattavia lippuja taas oli saatavilla ainoastaan ilta-ajoille, joten torninäkymät jäivät välistä. Sen sijaan ensimmäisen päivän kävelyretkellämme satuimme holokaustin muistomerkille, joka on erittäin mittava ja vaikuttava. Emme lähteneet kävelemään käytäviä pitkin, vaan katselimme reunalta lukemattomien kivien muodostamaa monumenttia. Halusin käydä katsomassa nähtävyyttä, joten oli hauskaa, että kävelimme sen luo sattumalta ihan ensimmäisenä.


Toinen näkemämme nähtävyys oli Brandenburgin portti. Siellä ollessamme aurinko porotti täydeltä taivaalta, joten haimme juotavaa kioskista ja istuimme hetkeksi ihmettelemään. Sen jälkeen suuntasimme Valtiopäivätalolle. Sen katolla on kupoli, josta olisi myös voinut tähyillä kaupunkia, mutta emme tajunneet, miten sinne olisi saanut lippuja, ilmeisesti vain etukäteen jostakin varaamalla. Sisälle rakennukseen ei turistit pääse, joten tyydyimme nurmikolla istuskeluun ja auringosta nauttimiseen. Oli helppo kävellä näiltä nähtävyydeltä toiselle, kun ne sijaitsivat niin lähellä toisiaan.


Berliinissä ihmiset puhuvat hyvin englantia ja jos välillä eivät puhuneet, sai sisällöstä kuitenkin kiinni tällaisella hyvin heikollakin kielitaidolla. Oli ihan hauskaa verestellä olemattomia saksan kielen taitoja, kun mieleen alkoi oikeasti putkahdella sanoja ja sanontoja jostain aivojen sopukoista. Saksaa olisi hauska osata enemmänkin, sillä se on kieli, jota on mahdollista oppia. Ranskan suhteen olen luovuttanut täysin, sitä kieltä en voi koskaan oppia. Saksan alkeet olen tankannut kahdesti, ensin lukiossa ja sitten yliopistossa, joten kai siitä on jotain mieleen jäänytkin.

Tämä oli tällainen fiilistelypostaus Berliinistä kaupunkina, sillä se herätti minussa historiansa takia monenlaisia ajatuksia. Seuraavalla kerralla höpöttelen vähän ruokajutuista. Kerron, missä paikoissa käytiin syömässä, millaista ruokaa löytyy helposti ja minne kannattaa kolmen päivän kokemuksemme perusteella suunnata, jos kaupunkiin eksyy. Palaillaan asiaan pian!

Täällä taas!

20.5.17


Viime kerrasta on ihan liian kauan aikaa, mutta täällä sitä taas ollaan! Viime aikoina on tapahtunut niin paljon kaikkea, ettei tiedä mistä alottaisi. Vappu oli ja meni, mutta sen jälkeen tapahtui suurin juttu, nimittäin muutto. Siinä olikin sellainen operaatio, ettei paremmasta väliä. Snäpissä minua seuranneet pääsivät mukaan tähän vaiheikkaaseen prosessiin, josta ei käänteitä puuttunut. Minun piti nimittäin muuttaa alun perin toukokuun alussa keskustaan erääseen yksiöön ja asia varmistui siinä huhtikuun puolessavälissä. 

Saatuani asunnon avaimet ja aloitellessamme siivoamaan asuntoa alkoi minuun hiipiä epäilyksiä. Kuten aiemmin kerroin, olen yliopistolla altistunut homeelle, mikä on aiheuttanut niin suuria vaikeuksia monen vuoden ajalle, että tästä lähtien olen hyvin tarkka tiloista, joissa vietän paljon aikaa. Asunnossa nenääni alkoi kutittaa ja päätä särkeä. Rappukäytävässä haisi aika voimakkaasti, mutta kämpän sisällä ei niinkään. Elin vajaan viikon hirveässä epätietoisuuden tilassa, kun en tiennyt uskoako oireita vai yrittää vain luottaa, että ei siellä mitään haitallista ole. Testiyön jälkeen ei tullut pahempia oireita, joten olin jo positiivisemmalla mielellä, mutta soitto isännöitsijälle muutti kaiken. Olen todella kiitollinen isännöitsijälle, joka kertoi rehellisesti, mitä talossa oli tapahtunut. Sitten alkoi hirveä soppa, kun piti purkaa vuokrasopimus ja alkaa etsiä uutta asuntoa. Loppu hyvin kaikki hyvin, nyt asun Kekkolassa viime vuonna valmistuneessa talossa ja minulla on oma takapiha.

Muutto oli niin sekava asunnon vaihdon ja kaiken arpomisen takia, etten osannut hirveästi pakata etukäteen. Sitten kun muutto varmistui, piti yhtäkkiä pakata kaksion ja pienen varastohäkin tavarat ja kuskata niitä neljään eri osoitteeseen. En ymmärrä, miten meillä pystyi olemaan niin paljon tavaraa. Sitä nimittäin riitti ja riitti. Roskiin meni lukemattomia muovipusseja, Pihtiputaalla on sohvan täydeltä kirpputorille menevää tavaraa ja osa menee mökille tai Putaalle muuhun käyttöön. Paljon tavaraa meni säilöön Pihtiputaalle ja Pielavedelle, sillä minun yksiööni ja Antin alivuokraamaan huoneeseen ei ihan hirveästi tavaraa mahtunut, emmekä sentään ihan kaikesta kämppiimme mahtumattomasta tavarasta olleet luopumassa. 

Olen muuttanut aiemmin kolme kertaa, mutta tuntui, että tässä muutossa tuli oltua kaikkein kriittisin säilytettävän tavaran suhteen. Aiemmin olen muuttanut aina samankokoiseen tai isompaan asuntoon, joten ei ole tarvinnut olla niin tarkka tavaran kanssa. Nyt kun säilytettävät asiat rahdattiin 150 ja 200 kilometrin päähän, piti tosissaan miettiä, mitä oikeasti haluaa säilyttää. Tulipahan käytyä tuota omaisuutta läpi ihan kunnolla!

Tällä viikolla karkasimme siivoamisen, pakkaamisen ja tavaroiden kantamisen loputtua vähän muihin maisemiin Antin kanssa. Olimme kolme päivää Berliinissä ihmettelemässä Saksan kevättä. Siitä on tulossa juttua, kunhan saan käytyä kuvia läpi.

Luonnollisesti tässä härdellissä blogi on jäänyt taka-alalle. Hyvä, että olen ehtinyt toukokuun aikana opiskelemaankaan yhtään. Jonkin verran olen saanut tenttiin luettua, mutta aika vähäistä se on ollut. Meni siis hieman suunnitelmat uusiksi toukokuun opiskelujen suhteen. Toisaalta hyvä, että sai tuon muuton ja uuden kodin laittamisen hoidettua kerralla kuntoon. Tosin nyt ei voi huokaista kuin vuoden verran, koska ensi keväänä todennäköisesti tulee vaihdettua taas osoitetta. Mutta vuosihan on kuitenkin aika pitkä aika, joten sitä ei tarvitse murehtia vielä piiiitkään aikaan, vai mitä?

Huhtikuun kiitollisuudet jäi tekemättä, joten kuun vaihteessa raapustan yhdistelmäpostauksen niin huhtikuun kuin toukokuunkin kivoista jutuista. Samoiten toukokuun blogitiimipostaus jäi tyystin välistä, kun koko tiimillä oli niin hektinen tilanne päällä kaikkien mahdollisten asioiden kanssa. Kesäkuun alussa palaillaan asiaan siis myös tiimipostauksen parissa. Seuraavaksi kuitenkin tulossa juttua Berliinistä!

Olethan vielä matkassani mukana, vaikka blogissa on ollut pientä taukoa?
Proudly designed by Mlekoshi playground