2016 pähkinänkuoressa osa 3

31.12.16

No niin, viimeistä viedään! Tänään on vuoden viimeinen päivä, joten on aika viimeisen vuosikoosteen. Nyt käydään läpi kuluneen vuoden neljä viimeistä kuukautta.


Syyskuun alussa loma oli lopuillaan. Ehdimme kuitenkin käydä näköalatornilla Pihtiputaalla ihailemassa maisemia ja syömässä eväitä. Ennen opiskelujen alkua menimme YKP-porukalla mökkeilemään Vesangalle. Oli ihan mahtava reissu! Opiskelut alkoivat, mutta oli myös aikaa käydä kuvailemassa ja hulluttelemassa ulkona. Osallistuin myös elämäni ensimmäiseen bloggaajatapahtumaan, teenmaisteluiltaan ihanassa Teeleidissä.


Lokakuussa kävimme myös kuvailemassa ja tallentamassa syksyn väriloistoa. Samalla kuitenkin sää alkoi muuttua syksyisemmäksi ja harmaammaksi, mikä välillä madalsi mielialaa. Kuussa tapahtui kuitenkin kivojakin juttuja, kävin pariin otteeseen Pihtiputaalla ja kerran Pielavedellä, jolloin pystytimme brunssia pöytään. Osallistuin myös toiseen bloggaajatapahtumaan, bloggaajien Avon-iltaan. Sain myös ihanan uuden jutun kuvauskalustooni, kun Ylivieskan Kärkkäiseltä lähti mukaan Canon EF 50mm f/1.8 STM -objektiivi!


Marraskuussa tuli reissuttua kovasti. Ensimmäisenä viikonloppuna lähdimme Antin kanssa Turkuun. Yövyimme tätini luona ja näimme serkkujani, kävimme kaupungilla pyörimässä ja rokkailtiin Billy Talentin kanssa. Keikka oli ihan mahtava, sitä ei voi hehkuttaa liikaa! Maanantaina 7. päivä oli meikän synttärit ja mittariin pamahti luku 24. Sitä juhlistettiin kunnon aterialla Passion Foodissa. Samaisen viikon lopulla suuntasimme Tallinnaan päiväreissulle ihmettelemään eloa lahden toisella puolen. Marraskuussa sain myös Suskin luokseni Jyväskylään. Loppuaika kuluikin jäätävästi stressaten ja täyttä höyryä opiskellen ja töitä tehden.


Joulukuun alku oli samanlaista paniikkiopiskelua, mutta puolivälin tienoilla kaikki oli tehtynä ja kurssisuoritukset napsahtelivat rekisteriin yksi toisensa jälkeen. Syyslukukauden lopuilla olin niin stressaantunut, että luulin olevan mahdotonta saada suoritettua kaikki vaadittava. Kykenin kuitenkin tekemään kaiken, mistä olen vähän jopa ihmeissäni. Välissä ehdin käymään YFI-risteilyllä sairaana, sillä en suostunut jättämään maksettua reissua väliin, vaikka olihan se vähän kärvistelyä, kun kuumekin nousi laivalla. Panadolien voimalla mentiin. Saimme myös siivottua kämpän ja vihdoin 16. päivä pääsimme Antin kanssa lähtemään Pihtiputaalle. Tein vuoden viimeisen viikonloppuvuoron ja sen jälkeen pääsin hiljentymään joulun viettoon.

Sellainen oli vuosi 2016. Monenlaista ehti sattua ja tapahtua, mutta päällimmäisenä mieleen jää opiskelu, työnteko ja vapaaehtoistöiden tekeminen. Olen niin iloinen, että tänä vuonna minulla oli paljon enemmän voimaa keskittyä kaikkiin näihin minulle tärkeisiin juttuihin. Reissukuumeen vei pitkäksi aikaa Dalmatian kiertely ja Budapestin näkeminen. Suomen sisälläkin tuli reissattua muun muassa Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Netflixistä pyöri Downton Abbey, Brooklyn 99, Glee, BoJack Horseman ja The Crown. Instagramiin lisäsin 57 kuvaa ja tämä on blogin 106. merkintä tälle vuodelle. Opin arvostamaan kotia, perhettä ja Suomea entistä enemmän. Nautin enemmän myös arkielämästä, kun jaksan taas tehdä asioita. Elämässäni olevat ihmiset ovat aina vain rakkaampia minulle.

Kiitokset kaikille lukijoille mukana elämisestä, kommenteista ja kiinnostuksesta höpinöitäni kohtaan. Jatketaan yhdessä eteenpäin ja ollaan valmiita ottamaan vastaan vuosi 2017!

2016 pähkinänkuoressa osa 2

30.12.16

Vähiin käy ennen kuin loppuu, nyt elellään jo vuoden toiseksi viimeistä päivää. Tässä postauksessa käydään sitten toisen vuosikolmanneksen kimppuun ja katsellaan, mitä kaikkea touko-elokuun aikana oikein tapahtuikaan.


Toukokuussa elin jänniä aikoja, kun lähtö Kroatiaan lähestyi. Viimeistelin kovalla kyydillä kevään opintoja, tein viimeiset työviikonloput, näin ihmisiä ja valmistauduin lähtöön. Sää oli Jyväskylässäkin todella kesäinen, pääsimme tyttöjen kanssa laivan terassille aurinkolasit päässä jo toukokuun alussa. Äitienpäivänä kävimme äidin kanssa De Cafén ihanalla brunssilla. Sitten pakkasimme Antin kanssa tavarat ja oli lähdön aika. Lensimme Dubrovnikiin ja vietimme muutaman päivän Kuninkaansataman maisemissa. Korčula-saaren kautta menimme Splitiin, jossa ehdimme olla yhdessä pari päivää, kunnes Antin piti palailla Suomeen.


Kesäkuussa Discover Dalmatia -projekti alkoi ja pääsin tutustumaan uusiin ihmisiin ympäri maailman. Projektikavereiden kanssa seikkailimme Splitissä ja valloitimme rantoja ja vanhan kaupungin, pääsimme auton kyydissä Kaštela-kaupungin takana sijaitsevalle korkealle vuorelle ihailemaan maisemia, kävin lääkärissä valtavien rakkojen takia, sairastin vuosisadan flunssan ja ihastelimme Brelan rantoja. Kesäkuu oli todella ristiriitainen, sillä olin iloinen auringosta, uudesta kansainvälisestä perheestäni ja hienojen paikkojen näkemisestä, mutta toisaalta olin erittäin väsynyt ja sairastelin kovasti.


Heinäkuussa teimme viimeisen projektireissun Sinjin kaupunkiin eräänä erittäin paahtavana päivänä, jolloin minun voimani meinasivat loppua. Onneksi oppaamme oli yhtä läkähdyksissä ja pääsimme liikkumaan autolla. Sain myös toteutettua pitkäaikaisen haaveeni ja pääsin vierailemaan Budapestissä, mikä oli yksi koko reissun kohokohdista. Ihastuin kaupunkiin ikihyviksi ja päätin, että sinne palaan vielä joskus. Heinäkuun puolivälin tienoilla projektin loputtua sain äidin ja Villen Splitiin, mistä olin ihan sanoinkuvaamattoman onnellinen. Esittelin kaupungin nähtävyyksiä ja uusia kavereitani heille, kävimme ravintoloissa syömässä ja todistimme yhdessä sadetta, joka oli Kroatiassa erittäin harvinainen sääilmiö. Varmaankin Suomesta mukanaan toivat. Paluu Suomeen ja Pihtiputaalle oli odotettu ja olin kuukauden töissä lehdessä. Samalla vietimme aikaa mökillä, poimimme marjoja ja teimme kaikkia kesäisiä juttuja.


Elokuussa marjastus ja muut kesäpuuhat jatkuivat. Aikaa tuli vietettyä mökillä edelleen. Puolivälissä kuuta työt loppuivat ja loma alkoi. Pääsin monen kuukauden tauon jälkeen Jyväskylän maisemiin. Siellä kävimme Antin ja äidin kanssa designtorilla, Pannukakkutalossa herkuttelemassa ja Päijänne-risteilyllä. Teimme Antin kanssa vielä viimeisen kesäreissun, kun kävimme viettämässä viikon Helsingissä. Näimme Antin siskoa ja serkkua tyttöystävineen ja koirineen, osallistuin pin-up -kuvauksiin ja kävimme kasvitieteellisessä puutarhassa ja Suomenlinnassa.

Palaillaan pian asiaan viimeisen vuosikoosteen parissa!

2016 pähkinänkuoressa osa 1

27.12.16

Tämä vuosi alkaa olla aika lailla lopuillaan, joten on hyvä suunnata katseita hetkeksi kuluneeseen vuoteen. Jaan vuoden neljän kuukauden jaksoihin ja teen kolme postausta siitä, mitä kaikkea vuosi pitikään sisällään. Yleisesti luonnehdittuna vuosi 2016 oli tapahtumarikas ja työntäyteinen. Terveydentilani koheni huomattavasti saatuani toukokuussa uniapnealaitteen, olin kaksi kuukautta ulkomailla vapaaehtoishommissa, tein koko vuoden ajan toimittajan töitä noin joka kolmas viikonloppu ja kesällä kokonaisen kuukauden, etenin opinnoissa ihan hyvää tahtia, sillä Korpin mukaan suorituksia kertyi 78 pisteen edestä ja nautin ajasta perheen ja ystävien kanssa. Tämä vuosi oli paljon helpompi verrattuna edelliseen, sillä silloin sairauden kanssa oli todella kestämistä. Väsymystä toki tänäkin vuonna koin, mutta laitteen saaminen antoi minulle elämäni takaisin. Puuhaa myös vuoden aikana oli tehtävänä, tuli tosiaan tehtyä niin palkkatyötä, opiskeluhommaa kuin vapaaehtoisjuttujakin. Näihin postauksiin ei mitenkään voi sisällyttää kaikkea vuoden aikana tapahtunutta, mutta nostan esille muutamia juttuja kuvakollaasien avulla.


Tammikuussa palailimme joululoman vietosta takaisin Jyväskylään. Sain lahjaksi jonkin verran rahaa, joten tein muutaman tilauksen ja ensimmäinen Lushin paketti oli oikein ihana kokonaisuus. Tuotteet ovat olleet kovassa käytössä tuota kuvassa näkyvää huulirasvaa ja saippuaa lukuun ottamatta, täytyy myöntää, etten edes tiedä, missä tuo huulirasvaputilo tällä hetkellä on. Vierailimme Antin kanssa hänen serkkujensa luona Tampereella ja vietimme aikaa kuudestaan meidät tyttöystävät mukaan lukien. Pelailimme, juttelimme ja kävimme syömässä ravintolassa vähän fiinimmin. Samalla reissulla näin myös Suskia pelailun merkeissä, mikä oli oikein mukavaa. Kuukauden lopulla vietimme Antin kanssa toista vuosipäiväämme. Päivään kuului valokuvausta Harjulla, kahvittelua Kuokkalan kartanossa ja illallinen Stefan's Steakhousessa.


Helmikuulta ei hirveästi kuvia ole, sillä kyseessä oli melkoisen työntäyteinen kuukausi. Luin ja kirjoittelin paljon opiskeluja varten, kahviakin tuli hörpittyä lisäenergian toivossa. Yksi erityinen juttu kuukauteen kuitenkin kuului pääsin osallistumaan kahden hurmaavan neitosen taidehistorian graduun liittyviin kuvauksiin. Meidät puettiin 1800-luvun tyylisiin vaatteisiin ja esitimme nukkekastajaisia, perinnettä, jota toteutettiin opettajankoulutusseminaarissa, josta myöhemmin tuli Jyväskylän yliopisto. Kuvauksissa oli oikein hauskaa! Helmikuussa leivoimme Antin kanssa gluteenittomia vihiksiä, jonka reseptin jaoin täällä blogissa. Linkitin postauksen Sipsikaljavegaanit-ryhmään, minkä ansiosta siitä tuli blogini historian toiseksi suosituin merkintä.


Maaliskuussa alkoi olla jo keväisempää. Osallistuimme parin YKP-tyttösen kanssa Pörssin perinteiseen rinneriehaan Laajavuoressa. Laskimme keltaisella pulkalla neljästään pienen alamäen ja saimme pulkan muistoksi. Hauska päivä kaiken kaikkiaan! Teimme maaliskuussa Antin kanssa viikonloppureissun Helsinkiin. Reissuun kuului monenlaista − ostimme makuuhuoneeseen kaapit Vantaan Ikeasta, pelasimme Antin kanssa escape roomin ja minä osallistuin ihaniin pin-up -kuvauksiin. Olin aktiivinen malli, kun Jyväskylässä oli melkein heti seuraavat kuvaukset, tällä kertaa 20-luvun tyylillä. Rakastin tuota minulle tehtyä kampausta niin paljon! Kuun puoliväin tienoilla pikkuveli täytti 18 vuotta ja pidimme hänelle kahvikekkerit. 


Huhtikuussa oli jälleen paljon tekemistä opiskelujen osalta. Lisäksi järjestimme Mitä-verkoston paikallisryhmän kanssa paneelikeskustelutilaisuuden liittyen Pariisin ilmastosopimukseen. Pääsin myös vierailemaan Suskin luona Tampereella ja viikonloppuun kuului toki paljon kuvailua! Jyväskylässä taas eräänä viikonloppuna kävimme Antin kanssa syömässä Pancho Villassa ja kuvailimme samalla keväistä luontoa ja minun pirtsakoita kenkiä! Osallistuin myös KorteForten kevätkeikalle, on aina yhtä mukavaa päästä laulamaan yleisölle!

Nähdään pian seuraavan osan parissa!

Joulujuttuja

26.12.16

Moikka taas! Niin se on tämänkin vuoden joulu vietetty ja palailtu takaisin mökiltä. Menimme mökille tosiaan jo perjantaina viemään tavaroita ja lämmittämään, ettei kaikki hommat jäisi aattopäivälle. Paistoimme makkaraa takassa, pelailimme Catania ja katsoimme Koti eläintarhassa -elokuvan.


Aattona nukuimme pitkään, söimme aamupalaa ja käväisimme kylällä. Sen jälkeen laitoimme pöydän koreaksi jouluruokaa varten. Meillä oli peruna-, maksa-, lanttu ja porkkanalaatikkoa, italian-, sieni- ja vihersalaattia, kinkkua sekä hirvenlihapaisti minulle. Jälkkäriksi nautimme riisipuuroa ja luumusoppaa. Kyllä oli maha täynnä tuon ruokailun jälkeen!


Ruoan jälkeen oli saunomisen vuoro. Koska mökin kaivo oli kuivunut kesän aikana, ei hanoista tullut vettä. Meidän piti siis tuoda kotoa muovikanistereilla vettä myös saunomista varten. Ihan hirveästi ei voinut vedellä läträtä, mutta saunaan pääsimme kuitenkin, mikä on pääasia. Saunan jälkeen koomasin vähän aikaa ja sitten pääsimme lahjojen kimppuun. Minäkin sain useamman paketin, vaikka jo yhden ison lahjan marraskuussa sainkin. Kiitokset vaan kaikille kivoille tontuille!


Loppuilta kului Mission Impossible: Ghost Protocolia katsellen, Tomppaa ja Samulia kannustaen. Söimme itsemme ihan järkyttävään ähkyyn juustokakulla, dippivihanneksilla ja pipareilla aurajuuston kera. Oli kyllä pikkusen iso maha, kun kellahti patjalle nukkumaan joskus pikkutunneilla mökin parvella. Eilen ja tänään teimme kunnon sukulaisvierailumaratonin, kun vierailimme kolmessa eri paikassa näkemässä ihmisiä. Sanomattakin selvää on, että syöpöttely jatkui, minkä lisäksi pelasimme tuhottoman monta peliä Dominionia ja eilen illalla teimme Google Hangouts -puhelun Kroatia-kavereiden kanssa. Oli ihana jutella pitkästä aikaa! Tänään illalla pakkasimme autot täyteen tavaraa ja palailimme kylälle. Joulu on nyt vietetty. On aika suunnata katseet kohti tulevaa uutta vuotta!

Jouluntoivotus

23.12.16


Niin se joulu vaan lähenee koko ajan, huomenna on jo aattopäivä! Valmistelut ovat meillä kovassa vauhdissa. Kinkku on paistettu ja hirvenlihapaisti on tällä hetkellä uunissa. Eilen minulla oli kunnon leipomispäivä. Meni yhteensä neljä tuntia, kun leivoin gluteenittomia pipareita, vadelmatäytteisiä tortturullia ja juustokakkua. Suurimman osan ajasta taisi kuitenkin viedä pipareiden koristelu. Tällä kertaa koristelin nimittäin ihan kaikki, yhteensä kolmen pellillisen verran pipareita. Korsitelua varten tein tomusokerista, vedestä ja elintarvikeväristä vihreän seoksen, jota käytin kuusten koristeluun. Lisäksi hyödynsin valkoista ja vaaleanpunaista Dr. Oetkerin sokerikuorrutetuubia tehdessäni koristeluja kuusiin ja värjäyksiä joulukelloihin. Viimeistelyyn käytin kultakuulia. Oli hauskaa, mutta myös aika työlästä koristella kaikki piparit. Tämään olisi vielä vuorossa pakkaamista, kaupassakäyntiä ja mökille siirtymistä. Sitten voidaan viimein hiljentyä joulun viettoon mökin rauhaan. Viettäkäähän tekin hauska joulu ja syökää paljon ruokaa ja suklaata.

Oikein onnellista ja rauhallista joulua kaikille blogini lukijoille!

Talven ihmemaa

22.12.16

Hauskaa torstaita kaikille! Loma on täällä käynnissä jo ihan kunnolla. Tulimme Antin kanssa viime viikon perjantaina Pihtiputaalle ja tein lauantaista maanantaihin töitä, kyseessä oli vuoden viimeinen viikonloppuvuoro. Maanantaina päivällä alkoi sitten loma ja siitä on nautittu täysin rinnoin. Kaikkea kivaa tekemistä on ollut niin paljon, ettei koneen ääressä ole tullut paljoa istuskeltua. Bloglovin' näyttää hirveitä lukuja lukemattomista blogimerkinnöistä, tänään olen edes vähän saanut lueskeltua postauksia. Ajattelin nyt kirjoittaa itsekin yhden merkinnän! Minulla on nimittäin muutama kuva teille jaettavaksi.

 
Viime viikon perjantaina ajellessamme Jyväskylästä Pihtiputaalle ihastelimme lumisia puita ja melkein kokonaista täysikuuta. Illalla ennen nukkumaanmenoa oli pakko laittaa ulkovaatteet päälle, ottaa kamera ja jalusta esille ja mennä ulos ikuistamaan tuota ainutlaatuista näkyä. Kuu loisti kirkkaasti ja valaisi lumiset puut. Näkymät olivat ihanan talviset ja jouluiset.


Ulkona oli toki hieman kylmä, mutta saimme niin erilaisia ja hienoja kuvia jalustan ja pitkän putken avulla, että oli todella hauskaa kuvailla. Kokeilimme eri asetuksia, joilla saisimme parhaiten tallennettua tuota talvista loistoa. Osa kuvista vähän epäonnistui, mutta joukosta löytyi muutama helmi. Talvikin voi olla erittäin kaunis!

Jouluisia vastauksia

14.12.16

Mahtavaa keskiviikkoa kaikille! Se olis kuulkaas meikäläisen loma nyt! Eilen pidimme ystäväni kanssa viimeisen esitelmän ja sain palautettua viimeiset tehtävät, joten nyt on aluillaan melkeinpä neljän viikon loma opiskelujutuista. Tulee niin tarpeeseen! Vähän tässä jo kuitenkin hämmentää, mihin kaiken tämän tulevan vapaa-ajan oikein käyttäisi, mutta eiköhän sitä kaikenlaista puuhaa löydy, kun loma pääsee kunnolla vauhtiin ja menen porukoiden luokse joulun viettoon.

Joulusta puheen olleen, täällä blogissa ei ole juhlasta ehditty mainita sanallakaan. Meillä kyllä on jouluvalot, joulukuusi ja olemme polttaneet jouluisia kynttilöitä. Olemme myös leiponeet joulutorttuja ja tänään pääsemme maistamaan vegaanista porkkanalohta, joka on ollut valmistumassa muutaman päivän ajan. Joulukalenterien hankinta jäi tänä vuonna, mutta blogeja lukiessa saa aukoa luukun jos toisenkin, joten nautin sitten kalentereista tänä vuonna blogien muodossa. Koska tässä blogissa ei ole joulusta tosiaan vielä puhuttu, ajattelin aloittaa sen tällaisella christmas tagillä, joka on lähtenyt liikkeelle Emmin blogista. Luvassa on siis 19 jouluista kysymystä ja vastausta!


1. Lempijoululaulusi?
Täytyy myöntää, että olen varsin nirso joululaulujen suhteen ja suurimmasta osasta jouluisista rallatuksista en oikein välitä. Varsinkin kaupoissa taustalla soivat joululaulut saavat ärsytyskäyrän nousemaan. Jos joululauluja saa kuunnella silloin kun itse haluaa, niistä saa kyllä apua joulumielen nostattamiseen!


Raskasta joulua -kappaleet on meillä jo soineetkin jonkin verran. Näistä joululauluista tykkään kyllä kovasti. Parhain niistä on varmaankin Marko Hietalan Varpunen jouluaamuna, sillä tykkään kyseisestä joululaulusta todella paljon ja Marko vetää sen hyvin.


Etsin tuossa Spotifysta uusia joulukappaleita kuultavasti ja jollekin listalle oli lisätty Michael Bublén versio Santa Claus is Coming to Town -kappaleesta. Rakastuin tähän ensikuulemalta, minkä jälkeen kuuntelin joitakin muitakin Bublén joulukappaleita, mutta mikään ei miellyttänyt yhtä kovasti kuin tämä, joten suosittelen lämpimästi!




Ehdoton joulutunnelman tuoja mulle on tämä Nightwishin versio Walking in the Air -kappaleesta. Tarjan ääni on niin kaunis ja sopiva tähän kappaleeseen ja Lumiukko-vibojen ansiosta tämän avulla saavuttaa varmasti joulumielen!

2. Oletko ikinä tehnyt piparkakkutaloa?
Olemme perheen yrittäneet monet kerrat, mutta monesti se on jäänyt vain yritykseksi, koska se on niin vaikeaa. Itse en ole koskaan yrittänyt ja tuskin tulenkaan, koska ei se todennäköisesti onnistuisi. Sen sijaan tein suklaatalon viime vuonna ja jos kiinnostaa kokeilla sellaisen tekemistä itsekin, ohje löytyy täältä.

3. Paras asia joulussa?
Rauhoittuminen. Joulu on ainoa juhlapyhä, jolloin ollaan perheen kanssa ihan rauhassa. Se on kiireisenä nykyaikana harvinaista, vaikka itse vietänkin paljon aikaa muutenkin perheen kanssa, mutta muilla sitä yhteistä aikaa ei tunnu niin paljon olevan. Niin on hyvä, että on edes yksi juhla-aika, jolloin perhe on se tärkein.

4. Musta vai valkoinen joulu?

Ei kai tätä tarvitse edes kysyä. Valkoinen tietenkin. Ei joulu ole mitään ilman lumisadetta ja valkeaa peitettä maassa.

5. Tykkäätkö lahjojen paketoinnista?
Tykkään, se on hauskaa hommaa! Paljon hauskempaa kuin niiden etsiminen ja ostaminen, haha.

 
6. Kerro jokin joulumuisto.
Kun olin nuorempi, vietimme jouluaaton aina mummun luona. Ajoimme aina aamupäivällä mummun luo, teimme ulkohommia, nautimme jouluruoan ja saunoimme yhdessä. Illalla kävi joulupukki ja avasimme lahjat. Joimme kahvia ja ihailimme lahjoja. Pakkasimme lahjat autoon ja ajoimme kotiin. Valvoimme aina myöhään, kunnes menimme viimein nukkumaan. Nuo joulut ovat jääneet mieleeni niin onnellisina. Nykyään meidän porukkamme on paljon pienempi ja vietämme joulua vain meidän perheen kanssa, mikä on hyvin erilaista menneisiin vuosiin verrattuna. Onneksi olemme saaneet jo aloitettua uusia perinteitä ja sitä kautta saatu vuosi vuodelta enemmän joulun tunnelmaa pyhäpäiviimme.

7. Jos saisit nimetä yhden joulupukin poroista uudelleen, mikä tulisi uudeksi nimeksi?
Onpas hassu kysymys! Piti ihan googlettaa aihetta, mutta poroja on tosiaan useita ja kaikilla on nimet. Myrsky voisi olla hauska luontonimi porolle!

8. Aito vai tekokuusi?
Tekokuusi, sillä meidän perhe on niin allerginen, että kaikki saisivat jotakin oireita aidosta. Lisäksi muovikuusi ei karistele yhtä paljoa, eikä kuusia tule tuhottua muutaman päivien ilon vuoksi.
 
9. Joulun suosikkivärit?
Tumman vihreä, punainen ja kulta ovat meidän kuusen perinteiset värit ja siinä on kyllä aika jouluinen yhdistelmä!

10. Mitä jouluruokia tai herkkuja syöt jouluna?
Pipareita, torttuja, lanttu- ja porkkanalaatikkoa, sienisalaattia, hirvenlihaa ja riisipuuroa. Kinkusta en ole koskaan tykännyt ja nykyään en syö sitä enää ollenkaan, kun en juuri kaupasta ostettua punaista lihaa syö. Hirvenlihapaisti sen sijaan maistuu jouluna!


11. Mitä aiot tehdä joululomalla?
Löhötä, ottaa rennosti, viettää aikaa perheen kanssa, olla mökillä, ulkoilla, valokuvata, bloggailla, leipoa, syödä paljon, tehdä kuvakirjaa ja ehkä lukea jotakin romaania.

12. Pidätkö enemmän lahjojen saamisesta vai lahjojen antamisesta?
Molemmat on yhtä kivoja. En tarvitse hirveästi lahjoja, mutta olen ollut parina vuonna ollut onnekas ja saanut vähän kalliimpia lahjoja. Vaikka minulla ei ole mahdollisuuksia ostaa yhtä kalliita vastalahjoja, on mukava antaa jotakin pientä.
 
13. Milloin avaat lahjat?
 Lahjat avataan aina aattoiltana ruoan jälkeen. Niin todennäköisesti tänäkin vuonna!

14. Lempijoulutuoksu?
Höyryävän glögin tuoksu.

15. Unelmapaikka, jossa haluaisit vierailla joulun aikaan?
Joskus olisi todella kiva viettää joulua Lapissa jossakin tunnelmallisessa mökissä. Jouluna haluan olla maalla lähellä metsää. Ulkomailla en todellakaan haluaisi olla jouluna.


16. Mitä puet jouluaattona päällesi? Vietätkö joulun yökkäreissä vai juhlavissa vaatteissa?
Todennäköisesti aika perusvaatteissa, mutta ehkä hivenen juhlavammissa. Joulussa pukeutuminen ei ole mielestäni pääasia.

17. Odotatko kovasti joulua?
Erityisesti odotan kunnon lomafiilikseen pääsemistä ja samalla toki myös pyhäpäiviä herkkuineen kaikkineen!

18. Mitä jouluperinnettä odotat tänä vuonna?
Ruokaa! Se on joulussa parasta. Ehtii leipomaan kunnolla ja pyhäpäivinä voi syödä niin paljon kuin maha vain vetää.

19. Teetkö uudenvuodenlupauksia?
 Kyllä aina jonkinlaisia tavoitteita tulee asetettua seuraavalle vuodelle, mutta en mitään yksittäisiä lupauksia yleensä tee.

Nyt on joulumieli taas asteen korkeammalla, kun mietin vastauksia kysymyksiin joululaulujen soidessa taustalla. Vastailkaa ihmeessä tähän jos ette ole vielä ehtineet ja linkittäkää postausta kommenttiboksiin, haluan lukea teidän vastauksianne! Hauskaa joulunodotusta kaikille!

Marraskuun kiitollisuuksia

11.12.16

Heipä hei! Niin se on joulukuukin lähtenyt jo kovaa vauhtia liikkeelle. Tekemistä on riittänyt ja tässä viimeisimpänä olen sairastanut oikein olan takaa niin blogi on jäänyt vähän taka-alalle. Nyt viimeinkin olisi kuitenkin vuorossa vuoden toiseksi viimeinen kiitollisuuspostaus. Tällä kertaa siis tehdään katsausta siihen, mitä kaikkea kivaa marraskuu piti sisällään!

Näin yleisesti luonnehdittuna marraskuu oli aikamoinen kuukausi, sillä kiire, stressi ja ahdistus työn suuresta määrästä nostivat päätään. Lisäksi tuli reissattua, mikä on totta kai todella hauskaa, mutta sekin osaltaan söi voimia, kun ei ollut paljoa aikaa lepäillä kotona. Tässä vajaan kahden viikon aikana olen saanut tuta kovemman kautta, miten voi käydä kun ei lepää ja tekee vaikka sun mitä puolikuntoisena. Mutta siirrytääs viimein niihin marraskuun kivoihin juttuihin!


Marraskuun ensimmäisen viikon keskiviikkona pääsin syksyn ensimmäisille ja samalla viimeisille sitseilleni. Kyseessä oli JYYn ympäristöviikon Uhanalaiset sitsit, jonne piti pukeutua joksikin uhanalaiseksi. Minä halusin olla saimaannorppa ja tästä inspiroituneena Antti oli Nestori Miikkulainen. Ennen sitseille lähtöä Vanhoja poikia viiksekkäitä soi muutamaan otteeseen kotikoneella. Sitsit olivat oikein hauskat ja ilta kokonaisuudessaan oikein mukava!


Samaisen viikon viikonloppuna lähdimme Antin kanssa reissailemaan Turkuun. Perjantaina matkustimme ja menimme tätini luokse viettämään iltaa. Samalla tuli nähtyä serkkuja. Lauantaina taas kävimme hieman kiertelemässä kauppoja keskustassa ja illalla Antti ja minä rokkailimme Billy Talentin tahtiin Logomossa. Huh, mikä keikka!


Marraskuun toisen viikon maanantaina oli meikän syntymäpäivä ja pitihän sitä juhlistaa hieman, vaikka juuri reissusta oltiinkin palailtu. Kiertelimme hieman kauppoja keskustassa, minkä jälkeen menimme syömään Passion Foodiin. Alkupaloiksi napostelimme nachoja ja pääruokasi valitsin kasvis-vuohenjuustohampparin, joka oli niin hyvää! Ruoan jälkeen menimme kotiin ja katsoimme Liikkuva linna -animen, Antti ensimmäistä kertaa ja minä pitkästä aikaa ties kuinka monennen kerran. Syntymäpäivä oli oikein mukava!


Toisena marraskuisena viikonloppuna lähdimme taas reissuun. Tällä kertaa bussi vei meidät Helsinkiin. Kävimme hakemassa hieman syötävää bussimatkan jälkeen, ja sain pitkästä aikaa maistella Fafa'sin herkkuja. Lauantaiaamuna hyppäsimme laivaan ja menimme Tallinnaan. Nautiskelimme ruoasta F-hooneessa, istuskelimme Pudelissa ja kiertelimme Virukeskusessa! Kunnon irtiotto velvollisuuksista!

Kolmannelta viikolta ei ole kuvia, sillä silloin vain juoksin pää kolmantena jalkana velvollisuuksien perässä. Oli dokkari-illan järkkäilyyn liittyviä vapaaehtoistehtäviä, luentoja, opiskeluhommia ja lisäksi kävin oikolukemassa ylioppilaskunnan lehden Jylkkärin juttuja. Torstaina lähdin Pihtiputaalle ja perjantaina pääsin hierontaan, mikä oli oikein ihanaa! Viikonloppu taas meni työn touhussa.


Neljännen viikon tiistaina sain viimein Suskin käymään! ❤ Eihän siitä ollutkaan kuin kaksi ja puoli vuotta kun viimeksi seikkailimme yhdessä Jyväskylän maisemissa. Pelailtiin, syötiin kookoskanakeittoa, kuvailtiin ja käytiin Pienikamarissa ja Harjun Paperissa vähän hypistelemässä kaikkea kivaa.


Keskiviikkona taas oli suuri päivä, kun oli viimein meidän Mitä-verkoston porukan koko syksyn ajan suunnitteleman dokkari-illan aika. Leivottiin muffinsseja ja kasvispiirakkaa pienemmällä porukalla muutama tunteroinen ja panikoitiin tavaroiden viemisen kanssa, mutta niin vain saatiin tarjoilut ajoissa paikan päälle. Katselimme dokumentin Living on One Dollar, minkä jälkeen käytiin keskustelua asiantuntijoiden johdolla. Kaikki meni lopulta paremmin kuin hyvin. Näiden tyyppien kanssa on ollut kyllä ihan huikeaa tehdä töitä tärkeiden asioiden eteen!

Marraskuun viimeisenä viikonloppuuna olin jälleen Pihtiputaalla työn touhussa ja viime viikon alussa esiinnyttiin KorteForte-kuoron kanssa kahteen otteeseen, maanantaina Kyllikinkadun palvelutalolla ja tiistaina Rentukassa JYYn kokouksessa. Oli kyllä hauskaa päästä laulelemaan kunnolla ja esiintymään ihmisille!


Yksi juttu pitää vielä mainita marraskuulta, sillä black fridayna tapahtui eräs oikein mukava juttu. Taustatietona kerrottakoon, että olin kironnut vanhan läppärini surkeutta jo ties kuinka pitkään. Sinällään kone vielä toimi, mutta se hidastelee aina jos yritän käyttää useampaa ohjelmaa yhtä aikaa, se ei toimi sekuntiakaan ilman virtajohtoa ja se on ihan liian painava joka päivä mukana kuljetettavaksi. Haaveilin sitten uudesta läppäristä ja rupesimme Antin kanssa joskus syksyllä tekemään tutkimusta sopivista läppäreistä. Sain äidiltä ja isältä luvan ostaa uuden koneen yhdistetyksi synttäri- ja joululahjaksi ja lopulta myös Antti osallistui lahjaan. Meinasin jo ostaa MacBookin Powerin avajaisista, mutta pupu meni pöksyyn ja päätin odottaa black fridayn tarjouksia. Se todella kannatti, sillä Lenovo Yoga 710 oli 250 euron tarjouksessa. Kauaa ei tarvinnut miettiä, lähteekö kone mukaan vai ei. Nyt minulla on siis ihana ihana uusi konekulta, jonka kanssa on niin käsittämättömän helppo tehdä kaikkea. Tämän saa taivuteltua myös tabletiksi, joten nyt voin myös lukea blogeja sohvalla makaillessani. Tämä kone on rakkautta! ❤

MARRASKUUN KIITOLLISUUKSIA
❤Hyvä fiilis aamusta asti ❤ Ihanaa ruokaa Passion Foodissa ❤ Oli kiva katsoa Liikkuva linna ❤ Sain tehtyä kotitehtävät tunnilla ❤ Sain uuden tietokoneen ❤ Tein hyvää ruokaa ❤ Ei ollut vaikea herätä töihin ❤ Kasvistoast oli hyvää ❤ Tehtiin äidin kanssa joulukortteja ❤ Ostin halpoja kynttilöitä ❤ Chilimajoneesi oli hyvää ❤ Sain politiikka-analyysin valmiiksi ❤ The Crown on paras sarja ❤

Tiimipostaus | Christmas edition

3.12.16

Nyt on joulukuu ja sen ensimmäinen lauantai eli blogitiimipostauksen aika! Päätimme tyttöjen kanssa tehdä tällä kertaa vähän jouluisemmat postaukset, näin lähellä kun juhlapyhiä jo ollaan. Ostimme jokainen yhden arvoltaan noin kymmenen euron lahjan ja vastaavasti vastaanotimme yhden. Arvoimme, kuka lähettäisi lahjan kenellekin. Minä lähetin paketin Jonnalle ja sain itse lahjan Siniltä.


Saamastani kirjekuoresta löytyi ihana vaalea joulukortti sekä jouluisen punainen kirjekuori, joka sisälsi toisen, pienemmän kortin, jossa Sini kertoi toivonsa minun löytävän jotakin mieleistä ja tarpeellista. Lahja kun oli 10 euron lahjakortti Punnitse & Säästä -liikkeeseen. Ihan mahtavaa! Punnitse & Säästä on ihan huippukauppa ja sieltä huvittaisi ostaa aina vaikka sun mitä, mutta budjetti ei koskaan anna periksi hullaantua ihan täysin. Nyt saan ostella ainakin kymmenen euron edestä ihan mitä huvittaa. Vähän onkin mielessä jo, että voisin ostaa vähän tai vähän enemmänkin lumimanteleita, sillä ne on kaupan parhaita herkkuja. Toki voisi katsella jotain ekojuttujakin, joita ei muuten ehkä raaskisi ostaa. Saapi nähdä, mitä mukaan tarttuu, kun pääsen keskustassa ja kyseisessä liikkeessä käymään! Blogia on selvästi luettu, kun osui näin sopiva lahja!

Sinille suuret kiitokset lahjasta ja korteista, joiden eteen on nähty vaivaa! Muiden tyttöjen paketteja pääset aukomaan alla löytyvistä linkeistä.

Anniina // Heli // Jenna // Jenny // Jonna // Sini

Ihanaa joulukuuta ja joulun odotusta kaikille sinne ruudun toiselle puolelle!

Avon ja eläinkokeet

30.11.16


Tämä on postaus on ollut tekeillä jo vaikka kuinka kauan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Sain nimittäin noin kuukausi sitten sähköpostia Avon Suomen PR-koordinaattorilta Katja Parkkiselta julkaistuani postauksen bloggaajien Avon-illasta. Postauksessani pohdin Avonin eettisyyttä ja mietin, käyttääkö Avon eläinkokeita testatessaan tuotteitaan. Jotta asia tulee mahdollisimman selkeästi esille, ajattelin liittää saamani viestin tähän.

"Halusin kommentoida mieltäsi askarruttaneeseen kysymykseen siitä, käytämmekö eläinkokeita. Tämä kysymys on ehdottomasti yksi yleisimmistä kysymyksistä brändiimme liittyen, ja toivommekin voivamme kitkeä tiettyjä siihen liittyviä väärinkäsityksiä.

Avon Cosmetics Finland Oy eli Avon Suomi kuuluu maailmanlaajuisessa yrityksessä Euroopan myynti- ja tuotekehitysalueeseen.

Avon ei tee Euroopassa eläinkokeita tuotteidensa turvallisuuden varmistamiseksi. Avon oli itse asiassa ensimmäinen suuri kosmetiikkayritys, joka luopui eläinkokeista kaikkien tuotteidensa osalta jo yli 20 vuotta sitten.

Vaikka Avon ei tee eläinkokeita tuotteidensa turvallisuuden varmistamiseksi, joidenkin harvojen maiden (esimerkiksi Kiina ja muutama muu Aasian maa) lainsäädäntö saattaa edellyttää tiettyjen ainesosien lisätestaamista, mikä joissain tapauksissa saattaa tarkoittaa esimerkiksi terveysviranomaisen valvonnassa tehtäviä eläinkokeita. Ennen lain tahtoon taipumista Avon pyrkii kuitenkin aina vetoamaan kyseisen maan viranomaisiin, jotta nämä hyväksyisivät tieteen tarjoamat toimivat vaihtoehdot eläinkokeille. Emme tietenkään voi rikkoa paikallisia lakeja, ja mikäli taivuttelut eivät tuota tulosta, meidän on toimitettava pyydetyt ainesosat testaukseen. Sama koskee kaikkia globaalisti toimivia suuria kosmetiikkayrityksiä. Avon ei siis ole ongelman kanssa yksin, mutta jatkamme sinnikästä työtämme edistääksemme vaihtoehtoisten testaustapojen hyväksymistä.

Avon on työskennellyt jo vuosikymmenten ajan edistääkseen tietoisuutta vaihtoehtoisista testausmenetelmistä. Avonin tuoteturvallisuusosaston varatoimitusjohtaja on mukana riippumattoman tutkimus- ja testausjärjestön, Institute for In Vitro Sciences -instituutin ohjausryhmässä. Järjestön tavoitteena on edistää niin kutsuttua in vitro -testausta eli eläinkokeisiin perustumatonta tutkimusta maailmanlaajuisesti. Avon on mukana tukemassa myös englantilaista FRAME-järjestöä (Fund for the Replacement of Animals in Medical Experiments), yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston Center for Alternatives to Animal Testing-tutkimuskeskuksen toimintaa sekä eurooppalaista EPAA-järjestöä (European Parnership for Alternative Approaches to Animal Testing). Kaikki kolme tahoa tekevät tutkimusta eläinkokeiden korvaamiseksi kosmetiikan testauksessa. Avon on myös yksi amerikkalaisen toksikologista testausta edistävän ASCCT-yhdistyksen (American Society for Cellular and Computational Toxicology) perustajajäsenistä. Lisäksi Avon tekee läheistä yhteistyötä muiden kauneusalan yritysten kanssa kosmetiikka-alan yrityksiä edustavan amerikkalaisen Personal Care Products Council -komitean kautta.

Voit siis olla varma siitä, että Avon jakaa aatteesi eläinten hyvinvoinnin edistämisestä. Eläinkokeiden vastustaminen ja eläinten hyvinvoinnin kunnioittaminen ovat Avonin tuoteturvallisuusohjelman kulmakiviä, ja Avon jatkaa maailmanlaajuista työtään vaihtoehtoisten testaustapojen edistämiseksi.

Ei eläinkokeita -mainintaa ei siis ole voitu myöntää Avonille, koska joissain harvoissa maissa joudumme toimittamaan ainesosia lisätestaukseen kyseessä olevan maan omien lakien mukaisesti."


Avon ei siis tee eläinkokeita itse. Mutta koska Avon vie tuotteita näihin tiettyihin Aasian maihin, joissa kokeita vaaditaan, ei Avon voi käyttää eläinkokeettomille tuotteille myönnettävää Leaping Bunny -logoa. Ne merkit, joille on myönnetty merkki eläinkokeettomuudesta eivät siis näin ollen vie tuotteitaan ollenkaan näihin Aasian maihin, joissa lainsäädäntö eläinkokeita vaatii.

Kaikkein kummallisinta tässä koko jutussa on siis se, että yritykset eivät välttämättä itse haluaisi käyttää eläinkokeita, mutta joidenkin valtioiden lainsäädäntö vaatii sitä. On todella outoa, että joissakin maissa ainoana tuotteen haitattomuuden todistamisen tapana pidetään eläinkokeita. Nykyaikaisilla tutkimusmenetelmillä voidaan varmasti löytää mahdolliset haittoja aiheuttavat ainesosat ilman, että täytyy käyttää eläimiä. Onneksi sentään Euroopassa on vaatimukset eläinkokeettomuudesta, mutta niin kauan kuin jossain puolilla maailmaa niiden käyttöä vaaditaan, ei olla kovinkaan hyvällä tiellä.

Toivotaan, että asiat paranevat jatkossa! Sinäkin voit vaikuttaa asiaan hankkimalla eläinkokeettomia cruelty free -tuotteita!

Edit: Jos tulit lukemaan tämän postauksen Facebookista, voisitko ystävällisesti kertoa, minne tämä postaus on linkitetty, sillä tämä on saanut niin paljon näyttökertoja verrattuna muihin postauksiin. Olen utelias ja arvostaisin apuasi kovasti. Kiitos!

Koskella ja Harjulla

27.11.16

Kerroin viime postauksessa, että sain erään kauan odotetun vieraan Jyväskylään. Näin siis pitkästä aikaa Suskia ja edellisestä kerrasta, kun Jyväskylässä ollaan yhdessä seikkailtu, oli kaksi ja puoli vuotta. En tosiaankaan ymmärrä ajan kulumista. Kävimme totta kai kuvailemassa, vaikka tiistaina sää oli mitä oli, eikä maisemat olleet kaikkein kauneimmillaan. Melkein kaikki lumet olivat sulaneet pois ja oli todella harmaata. Saimme kuitenkin olosuhteista huolimatta aika kivoja kuvia otettua. Kävimme kuvailemassa Korkeakoskella ja Harjulla.


Toivottavasti nähdään taas pian!

Lauantai Tallinnassa

25.11.16

Heipä hei! Taas on jäänyt blogi vähän taka-alalle, kun on ollut aika touhuntäyteinen viikko. Maanantaina palailin Jyväskylään, kävin Powerin ajavaisissa ja opiskelin, tiistaina sain viimein Suskin katsomaan meidän kämppää ja vähän kuvailemaan ja pelailemaan, keskiviikkona meillä oli Mitä-verkoston kanssa suuri päivä, kun järjestettiin dokkari-ilta ja neljän hengen porukalla leivottiin yhdestätoista asti. Eilen taas olin yliopistolla demoissa ja kirjoittelin kotona kovaa kyytiä erästä ihanaa politiikka-analyysia, kun taas illalla käytiin YKP:n tyttöjen kanssa kaupungilla kolmioilla pyörähtämässä. Tänään tulin Pihtiputaalle ja siinähän ne tämän viikon arkipäivät sitten menivätkin. Pian tulee vähän kuvamateriaalia tiistailta, kun kuvattiin niin kovin lyhyeltä tuntuneessa ajassa miltei kaksisataa kuvaa. Mennään nyt kuitenkin pikapikaa tämän postauksen aiheeseen, ettei nämä seikkailut jää tyystin kertomatta!


Kaksi viikkoa sitten viikonloppuna nimittäin lähdin Antin ja Antin siskon ja veljen kanssa reissaamaan. Antin pikkuveli täytti 18 vuotta syyskuussa ja sisarukset halusivat keksiä hänelle hauskan lahjan, joten päättivät ostaa matkaliput Tallinnaan. Lähdimme sitten perjantaina Antin ja Ekin kanssa Onnibussilla kohti Helsinkiä yöpymään Ellin luokse. Lauantaina aamulla hyppäsimme laivaan ja olimme päivällä Tallinnassa. Ensimmäisenä suuntasimme Telliskiven kaupunginosaan lounaalle. Menimme F-hooneeseen istuskelemaan ja syömään. Minä löysin listalta vegaanisen annoksen ja se oli todella hyvää!


Ruoan jälkeen kävelimme Telliskiven alueella ja etsimme baaria, johon mennä istuskelemaan. Astuimme sisälle erääseen rakennukseen ja kävelimme yläkertaan, jossa oli kirpputori. Se oli jännä paikka, myynnissä oli kunnon vanhaa tavaraa koriste-esineistä neuvostoaikaisiin rintaneuloihin. Siellä emme kovin kauaa viihtyneet, mutta alakerrasta löysimme oikein hauskan ja tyylikkään baarin, jossa istuskelimme jonkin aikaa.


Telliskivestä ajelimme taksilla Virukeskukselle. Siellä on Sanrion Hello Kitty -kauppa, josta kuulin ensimmäisen kerran joskus nelisen vuotta sitten porukoiden käytyä Tallinnassa. Kadehdin silloin kovasti, etten päässyt käymään liikkeessä ja nyt kun menimme ajan kanssa Tallinnaan, halusin päästä näkemään paikan. Etsimme Antin kanssa kauppaa varmaan tunnin ajan netin ja opastetaulujen avulla ja myyjiltä kysellen, mutta emme löytäneet sitä. Minua harmitti ihan vietävästi. Emme viettäneet aikaa keskuksessa kovin pitkään etsiskelyoperaation jälkeen, joten en enää kuin vilkaissut Kaubamajan luonnonkosmetiikkapuolen, mutta en ostanut sieltäkään mitään. Kauppakierroksen jälkeen lähdimme vanhaan kaupunkiin ja menimme Hell Hunt -nimiseen paikkaan syömään. Otimme kunnon alkupalat: leivitettyjä juustopalleroita, valkosipulileipää ja ranskalaisia. Minä tilasin pääruoaksi kasvispurilaisen ja oli muuten hyvää. Maha täyttyi kyllä ihan kunnolla! Ruoan jälkeen olikin aika mennä jo satamaan päin ja päättää reissu. Saimme siis vietettyä oikein hauskan lauantaipäivän ja minäkin pääsin hetkeksi irti kaikista velvollisuuksistani. Tuli kyllä tarpeeseen!
Proudly designed by Mlekoshi playground