Hyvää itsenäisyyspäivää!

6.12.18


Suomi on hyvä maa asua. Täällä on kaunis ja puhdas luonto. Täällä on turvallista ja vapaus valita, miten elämäänsä viettää. Minä viihdyn Suomessa ja olen onnellinen, että olen saanut syntyä juuri tänne. Haluan oppia tuntemaan paremmin tätä maata. Matkustaa ja nähdä kaikkia niitä kauniita paikkoja, joita täällä on lukemattoman paljon. Täällä on hyvä olla ja olen siitä erittäin kiitollinen!

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Syksyn tavoitelistan tarkastus

5.12.18


Tein syyskuun alussa postauksen, jossa laadin itselleni tavoitelistan syksylle. Koska on joulukuun alku, ollaan virallisesti siirrytty talven puolelle, vaikka lunta ei näykään vielä. Tai no itse asiassa tällä hetkellä maassa on ehkä kaksi milliä lunta, mutta päivällä ei vielä ollut, kun otin kuvan parvekkeelta. Mutta koska talvi on nyt saapunut, on aika tarkastaa, miten hyvin syksyn tavoitteet oikein täyttyivätkään!

Tee gradua mahdollisimman paljon eteenpäin ja mieluusti ihan valmiiksi asti!
Kyllä vain! Kolme viikkoa sitten sain graduni valmiiksi ja palautin sen lopulliseen arvosteluunsa. Arvosanaa odottelen tällä hetkellä erittäin kuumeisesti! Voin ilolla sanoa, että tämä kohta täyttyi!

Vietä hauska viikonloppu Antin kanssa Raumalla!
Tämäkin toteutui. Lähdimme Antin kanssa syyskuun alussa reissuun Raumalle ja hauskaahan siellä oli. Käy kurkkimassa enemmän tunnelmia täältä.  

Yritä vihdoinkin saada rutiinia kodin järjestyksen ylläpitoon! X
Nyt on vähän tullut jo rutiinia järjestyksen ylläpitoon. Tehdään Antin kanssa vuorotellen aina jotain niin ettei kovin pahoja kaaoksia ole jäänyt pyörimään kovin pitkäksi aikaa. Parannettavaa tässä kuitenkin on edellenkin aika paljon, sillä liian usein tämä kämppä näyttää siltä, että hurrikaani olisi kulkenut ohi, joten tämä kohta ei onnistunut.
 

Osallistu tai järjestä itse lautapeli-iltoja!
Tämä kohta täyttyi oikein kunnolla, sillä syksyn aikana tuli pelailtua aika paljonkin lautapelejä erilaisissa porukoissa. On pelailtu vantaalaisen ystäväpariskunnan, Antin serkun ja hänen tyttöystävänsä sekä erään Antin ystävän kanssa. Lautapelit on kivoja!

Käy Jyväskylässä ja Pihtiputaalla ainakin kolme kertaa ja näe mahdollisimman paljon perhettä ja ystäviä noilla reissuilla!
Kävin Pihtiputaalla ja Jyväskylässä syyskuussa, lokakuussa ja marraskuussa, joten tämäkin kohta täyttyi. Näin Jyväskylässä ystäviä ja Pihtiputaalla vietin aikaa perheen kanssa. Jouluksi menen toki taas Pihtiputaalle!

Järjestä valokuvaussessioita joko niin että olet itse mallina tai valokuvaajana!
Itse en päässyt syksyn aikana malliksi, mutta toimin valokuvaajana kolmessa eri kuvaussessiossa. Kuvailin syyskuun alussa Säden kanssa, syyskuun lopssa Säden ja hänen siskojensa kanssa sekä lokakuun lopulla Ronjan kanssa. Tämä kohta toteutui siis aika hyvin!

Käy lenkkeilemässä ja frisbeegolfaamassa silloin kun voimia riittää!
Antin kanssa kävin muutamaan otteeseen frisbeegolfaamassa, samoin äidin sekä Ilonan ja Antin kanssa. Lenkkeily ei niin hyvin lähtenyt, mutta kävin myös ulkoilemassa jonkin verran. Tavoitteena olikin liikkua voimien mukaan, niin lasken tämän toteutuneeksi.

Pidä blogin postaustahti yhtä aktiivisena kuin kesälläkin!
Kesällä julkaisin 18 postausta ja syksyn aikana 16, joten melkein yhtä paljon sain postailtua syksyllä! Tämä on mielestäni ihan hyvä määrä siihen nähden, että kirjoitin gradua hirveää tahtia!

Leivo juustokakkua!
Leivoin yhden suklaajuustokakun syksyn aikana, joten tämäkin kohta toteutui!

Hanki uusia tuttavuuksia, kavereita tai ystäviä pääkaupunkiseudulta!
Kyllä, olen löytänyt yllättävänkin paljon uusia kavereita täältä. Olen ollut aktiivinen monilla eri tavoin ja tämä on tuottanut onneksi hedelmää!

Ime itseesi tietoa ja inspiraatiota Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen opiskelijajärjestön järjestämillä SYYspäivillä Turussa!
SYYspäivillä oli oikein hauskaa ja sain sieltä paljon vinkkejä työnhakuun. Kävinpä myös todennäköisesti viimeisillä opiskeluaikaisilla sitseillä!

Käy valokuvaamassa syksyistä luontoa! X
Tämä kohta jäi täyttymättä. Luontoon ei tullut lähdettyä kuvaamaan valitettavasti tänä syksynä.

Tee jotain kivaa syntymäpäivänä!
 Syntymäpäivänäni olin Pihtiputaalla ja kävin äidin ja Janskun kanssa syömässä pizzaa. Tein myös suklaa-kinderkakun ja sitä myös maistelin illallisen jälkeen!

Tee vapaaehtoistatyötä omien voimavarojen mukaan!
Olen mukama Pääkaupunkiseudun Planin vapaaehtoisissa ja Zero Waste Finlandin toiminnassa ja olen saanut tehtyä jonkin verran juttuja molempien organisaatioiden riveissä!


Teitkö sinä syksylle tavoitelistaa?

Tiimipostaus | DIY-joululahjaidea

1.12.18

Hyvää joulunkuun alkua! On kuun ensimmäinen lauantai ja samalla sen ensimmäinen päivä. Se tarkoittaa tuttuun tapaan sitä, että on blogitiimipostauksen aika. Tällä kertaa päätimme tyttöjen kanssa jakaa teille joululahjaideoita, joita voi itse toteuttaa. Minä en todellakaan ole hyvä käsitöissä ja askartelussa ja hieman kauhistelin tätä postausta, mutta päätin ottaa haasteen vastaan ja tehdä DIY-ohjepostauksen. Pidemmittä puheitta siirtykäämme ohjeeseen!


Yllä oleavassa kuvassa on suurinpiirtein kaikki välineet, joita tarvitaan tämän lahjan tekemiseen. Tarkoituksenamme on tehdä lasipurkkiin jouluisten lusikkaleipien taikinan kuivat ainekset ja koristella purkki jouluisesti. Minulla oli käytössä vanha lasagnekastikepurkki.


Aluksi mittasin lasipurkkiin 5 desilitraa vehnäjauhoja. Sen jälkeen lisäsin 2 desilitraa ruokokidesokeria.


Seuraavaksi mittasin purkkiin mausteet. Purkkiin voi lisätä kaksi teelusikkaa joko ruokasoodaa tai leivinjauhetta, ja sen lisäksi teelusikka kanelia, inkivääriä ja neilikkaa. Näistä saa jouluisen maun taikinaan. Koska korkki on sellaisenaan ruma, liimasin siihen ruskeaa kangasta.


Asettelin korkin liimatun kankaan kanssa purkin päälle ja leikkasin ylimääräiset pois. Liimasin korkin reunoille jouluista nauhaa.


Kirjoitin lusikkaleipien ohjeen jouluiselle pakettitarralle. Tarralla sai kätevästi peitettyä etiketistä jääneet liimajäljet. Aika hyvin sain liiman putsattua kynsinlakanpoistoaineella ja Patapata-villalla, mutta pienet liimajäljet purkin kylkeen silti jäi. Tarralla sai onneksi viimeisetkin jäljet piiloon. Tajusin kuitenkin ohjetta kirjoittaessani, että minulle tuli pikku moka. Reseptissä kun oli, että rasvan kanssa pitäisi ruskistaa sokeri, mutta laitoin sokerin muiden kuivien aineiden kanssa purkkiin, hups! Toivon todella, että taikina on leipomiskelpoista, vaikka rasvan sulattaa yksinään ja kuivat aineet laittaa sulan rasvan sekaan! Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy, kuinka kuivuneen korkinpäälyskankaan kanssa kävi. Käytin aika paljon liimaa ja kangas oli niin ohutta, että alta alkoi pilkistää oikein kauniisti Dolmio-logo. Ei auttanut kuin ruveta liimailemaan lisää!


Leikkasin vähän korkkia isomman palan ruskeasta kankaasta ja liimasin toisen punaisen nauhan sauman peitteeksi. Mikään maailman kaunein tuosta korkista ei nyt tullut näiden ongelmien vuoksi ja reseptiinkin lipsahti pikku moka, mutta sanoisin, että tästä tuli kuitenkin yllättävän hyvä siihen nähden, miten huono oikeasti tällaisten tekemisessä olen!

Sellaisen joululahjaidean vinkkasin teille. Saa vapaasti tehdä kauniimmin ja taidokkaammin ja mahdollisesti paremmalla reseptillä! Tällaiseen lopputulokseen minä kuitenkin päädyin näillä taidoilla. Ehkä tämän voi kuitenkin antaa jollekin? Ainakin tekijän kädenjälki näkyy ja sehän on ihan positiivista, eikös?

Muiden tyttöjen vinkit löytyvät alla olevista linkeistä. 

Väriä harmauteen

30.11.18

Heipä hei taas! Koska muuttoni pääkaupunkiseudulle oli aika monelta osin hyppy tuntemattomaan, on se avannut ovia uusille mahdollisuuksille. Ystäviä kun ei täällä päin hirveästi minulla ennestään ollut, ryhdyin heti aktiivisesti etsimään uusia. Ja onnekseni olen uusia kavereita jo löytänytkin! Yksi heistä on pirteän rempseä Ronja, jonka kanssa ei ole koskaan tylsää. Ensimmäisellä tapaamiskerralla kerroin harrastavani valokuvausta ja hän suostui oikopäätä mallikseni. Lähdimme sitten kuvailemaan eräänä lokakuun lopun iltapäivänä Helsingin keskustaan. Sää oli ankean harmaa ja vettä satoi, mutta saimme silti otettua oikein kivoja kuvia.


Kuvailimme Senaatintorilla ja Tuomiokirkon rappusilla. Meillä oli vaikka ja mitä suunnitelmia lähteä vähän kauemmas kuvailemaan, mutta koska sää oli aikamoisen hankala, pysyttelimme keskustassa. Senaatintori onkin oikein kuvauksellinen ympäristö!


Ronja ei ole aiemmin kuvattavana kuulemma ollut, mutta siitä huolimatta hän oli oikein hyvä malli. Ronjan kanssa oli helppo kuvata ja hän osasi poseerata hyvin. Olemme suunnitelleet jo pitkään uutta kuvausreissua. Toivottavasti se onnistuu pian!

Mitä mieltä te olette meidän kuvaussession tuotoksista?

Kurpitsoita ja silmämunaboolia

26.11.18

Morjesta pöytään! Vaikka sain palautettua graduni, tämä bloggaaminen ei kyllä kauheasti siitään ole aktivoitunut. Tässä on havaittavissa joku ristiriita siinä, että kun aikaa on paljon, tekemistäkin löytyy tai sitten ettei vain saa niin paljoa aikaiseksi, kun tekeminen ei pursu ovista ja ikkunoista. Mutta eipä jäädä näihin hölinöihin nyt jumiin sen pidemmäksi aikaa, vaan hypäätään reilun kolmen viikon taakse. Tuolloin olin Jyväskylässä käymässä viimeisen graduseminaarini ja rakkaiden ystävieni järjestämien halloween-juhlien ansiosta.



Minua pidempään seuranneet tarkkamuistiset muistavat varmasti, että juhlimme viime vuonna halloweenia samaan tapaan. Meidän uusi perinteemme sai jatkoa, kun taas tänä marraskuun alkuna Riinan ja hänen poikaystävänsä asunto muuttui kauhujen luolaksi. 


Herkut ja koristelut olivat taas aivan vimosen päälle. Tarjolla oli kahdenlaista kakkua, turkinpippuri-munkkeja ja erilaisia sipsejä ja karkkeja. Mun asuni oli tänä vuonna zombiprinsessa. Kuninkaallista ajoilta oli mukaan jäänyt kruunu, mutta ulkomuoto oli hivenen kärsinyt matkan varrella. Olin ehkä vetänyt teeman hivenen överimmäksi kuin muut juhlijat, mutta se ei minua haitannut, sillä olin oikein tyytyväinen asuuni!


Nyt kun en enää asu Jyväskylässä, näen näitä tyyppejä aika harvoin. Se on kamalin asia muutossa pääkaupunkiseudulle. Tässä porukassa olen saanut olla oma itseni, pitää hauskaa ja kärsiä opintojen takia. Muistoja on mielessä paljon, mutta onneksi ei sentään mitään lopullisia hyvästejä olla heitetty, vaan pääsen näkemään näitä aina välillä kivojen juttujen äärellä. Ikävä on silti kova!


Hennillä oli juhlissa mukana polaroid-kamera ja sillä innostuimme ottamaan muutaman valokuvan. Tämä on Riinan ottama kuva toisesta polaroidista. Ihailimme noita otoksia erittäin kauan, sillä on noissa vaan jotain sellaista tunnelmaa, jota ei puhelinräpsyissä ole. Tuon kuvan asettelussa ja kaikkien ilmeissä on myös jotain vanhanaikaista, satuin nimittäin ottamaan kuvan niin ettei kukaan ehtinyt asettautua hymyilemään. Ihana muisto!

Kiitokset kaikille näistä juhlista. Oli mukavaa!

Koristeista joulutunnelmaa

20.11.18

Palautin graduni reilu viikko sitten. Muutamat viikot ennen sitä olivat stressitasoiltaan aikamoisen korkeita. Kuten pari postausta aiemmin kerroin, en saanut oikein nukuttuakaan, kun olin niin strssaantunut. Se taas lisäsi entisestään stressiä ja väsymystä. Nyt on kuitenkin suuri kivi vierähtänyt sydämeltäni, kun sain gradun pois päiväjärjestyksestäni. Nyt on aikaa tehdä ja miettiä aivan muita juttuja. Kuten laittaa joulukoristeita esille. Se tuntuu niin kummalliselta. Ja niin hyvältä.


Monesti ennen joulua on ollut tosi kiireistä tai muuten vain en ole jaksanut oikein koristella, mutta nyt siihen oli hyvä mahdollisuus. Ostin muutamia uusia koristeita, otin vanhat esille ja sain äidiltä mukaan joitakin juttuja, joista hän ei enää tykännyt. Näillä saimme mukavan jouluisen lisän sisustukseemme. Yläpuolella olevan kuvan valot ja koristeet ovat eteisen lipaston päällä.


Olohuoneen ikkunalle laitoimme tähtivalokoristeen ja kynttelikön. Parvekkeelle pystytimme tekokuusen ja laitoimme siihen väriä vaihtavat valot, tähden ja erilaisia koristeita.


Kävimme viikonloppuna Antin serkun ja hänen tyttöystävänsä luona ja heidän sisustuksestaan poimimme kivan idean myös meille. Isompia koristeita voi nimittäin laittaa ikkunan yläpuolelle verhonipsuista kiinni roikkumaan. Nerokas idea pieneen tilaan!

Oletteko te laittaneet jo joulukoristeet esille?
Proudly designed by Mlekoshi playground