Äidin ystävä asuu Monzassa, joka kuuluu Milanon metropolialueeseen. Sinne pääsi kätevästi junalla. Monzassa vierailimme hänen kodissaan ja saimme syödä lounaaksi pasta carbonaraa sekä italialaista uudenvuoden herkkua cotechino-makkaraa ja linssejä. Makkara on tehty possun poskesta ja niskasta ja on melko rasvaista. Täytyy myöntää, että tarjoilulautasen saapuessa pöytään minua hieman epäilytti, sillä ruokavalioni liha koostuu nykyisin vain kanasta ja hirvenlihasta, mutta makkara oli yllättävän hyvää!
Lounaan jälkeen kiersimme Monzan keskustaa, vierailimme kauniissa kirkossa ja menimme lopuksi teelle. Maistelin teen kanssa nutellacroissanttia, mikä kuvaa hyvin reissuruokavaliota.
Joka puolella Milanoa ravintoloissa ja ulkoalueilla oli joulukuusia ja muita joulukoristeita, mikä tuntui niin hassulta, kun pääosin kymmenen asteen kieppeillä liikkunut sää tuntui meistä ihan loppukeväältä. Ei ihan ollut sitä perinteistä joulutunnelmaa.
Pitihän siellä kuuluisassa Duomossa päästä käymään myös sisällä. Ensimmäisenä päivänä emme menneet sisälle, sillä aukiolla oli varmaan monen tunnin jono. Onneksi löysin netistä liput, joilla sai skipattua jonon ja päästä suoraan sisälle katedraaliin. Duomon porteilla kun tehdään kaikille vierailijoille turvatarkastus. Italiassa kyllä huomasi tämänhetkisen maailmantilan, kun metroasemillakin seisoi aseistettuja vartijoita. Hyvä vain, että haluavat suojella Duomoa niin hyvin, sillä onhan se jotain käsittämättömän upeaa. Katedraali vain oli aika hankala saada haltuun, sillä se on niin valtavan suuri. Kaunein yksityiskohta Duomossa oli kultainen madonna, joka on täsmälleen samanlainen kuin katolla oleva patsas.
Duomon vieressä on astetta hienompi ostoskeskus Galleria Vittorio Emanuele II. Siinä on kaksi lasikattoa ja freskoja, mitkä ei ihan heti mielessä yhdisty ostoskeskukseen. Liikkeiden nimet oli kirjoitettuna tyylikkäästi kultaisilla kirjaimilla mustalle taustalle. Hirveästi ei tuolla vain tullut shoppailtua, kun liikkeet olivat Vuittonia ja Pradaa eli eivät ihan meidän kukkaroillemme. Hauska oli kuitenkin käväistä katsomassa tuota itse rakennusta.
Navigli of Milan -kanaali oli oikein kaunis näky kaikkine valoineen illan pimeydessä. Tuona iltana lämpötila laski lähemmäs nollaa ja tuuli melko paljon, joten tuli välillä talvinen fiilis. Oli niin tunnelmallista kävellä kanaalin reunaa ja ihailla valoja.
Viimeisenä päivänämme sitten olikin yli 10 astetta lämmintä ja aurinko paistoi täydeltä taivaalta, mikä muistutti Suomen viime kesän säätä. Monenlaista tuli siis nähtyä ja koettua niin sään kuin kaupunkiin tutustumisen puolesta. Ilotulituksia vain ei uudenvuodenyönä juuri räjäytelty, mikä oli pienoinen pettymys. Vuosi vaihtui joka tapauksessa ja reissu tuli hyvään saumaan irroittamaan hetkeksi graduarjesta. Nyt jaksaa taas pakertaa uusin voimin.
Hyvää vuotta 2018 vielä minultakin ihan kaikille teille!
