Muistoja Riikasta

20.10.19

Onko miltei häpeällistä julkaista nämä kuvat näin pitkän tauon jälkeen? Ehkä jos olisi jotenkin varteenotettava bloggaaja. Minä kun postailen tänne silloin tällöin ja huvikseni, joskus ehkä vältelläkseni työhakemuksen kirjoittamista, niin sillä ei ole väliä. Palaan nyt, märästä, maahomeen hajuisesta lokakuusta heinäkuun loppuun, kun sain viettää muutaman päivän Latvian Riikassa. Joka päivä aurinko ei hellinyt, mutta se ei haitannut.


Kiersimme historiallisia kohteita, Mustapäiden linnan keskiaikaisen linnan, holokaustin muistomuseon, jossa oli karmiva talo täynnä 40-luvun arkisia esineitä ja tuntuva käsitys siitä, kuinka ahtaasti juutalaiset talossa aikanaan asuivat, miehitysmuseossa, jossa oli rutkasti tietoa natsi- ja neuvostohallinnoista, KGB-museossa, jonka englanninkielinen opastettu kierros tarinoineen ihmisen pahuudesta pysäytti. Riikalla on takanaan vaiheikas 1900-luku, johon oli erittäin kiinnostavaa tutustua näiden eri museoiden avustuksella.


Uskollinen hattu on aina matkassa mukana.


Reissuhan ei olisi ollut mitään ilman hyvää ruokaa ja juomaa. Söin reissussa kasvisruokaa (paitsi yhdessä paikassa, jossa tilaus otettiin väärin, enkä jaksanut alkaa vääntää asiasta) ja pääosin ne olivat oikein maittavia. Burgerstudio oli kiva hampparipaikka meidän hotellin lähellä. Ylläolevan kuvan olen ottanut KwakkInn-baarissa, jolla on hyvät arvostelut TripAdvisorissa.


Potretteja on pakko ottaa!


Riika on erittäin ristiriitainen kaupunki. Yhtäältä siellä on kauniita puistoja ja ihania vanhoja taloja, toisaalta rähjäistä, rikkinäistä ja keskeneräistä. Tallinnaan verrattuna neuvostoaika näkyy Riikassa huomattavasti enemmän. Se on yhtä aikaa kiehtovaa ja hämmentävää.


Siinä se on. Viimeinkin. Tuli pitkästä aikaa sellainen olo, että pitäisi päästä kuvaamaan. Se on harvinaista herkkua nykyään. Valoa pimeään syksyyn kaikille!
Proudly designed by Mlekoshi playground