Fiksua ruokaa

Moikka ja rentoa torstai-iltaa! Tein tuossa jonkin aika sitten tilauksen Fiksuruoalta ja päätin avata paketin yhdessä teidän kanssanne, rakkaat blogini lukijat. Avasin paketin jo jokin aika sitten, mutta nyt kirjoittelen postauksen loppuun, kun olen jo ehtinyt joitakin juttuja maistelemaan!

Fiksuruoka.fi on siis hävikkiruokaa myyvä verkkokauppa. Yritys on perustettu vuonna 2016, jotta Suomessa syntyisi vähemmän ruokahävikkiä. Ruokahävikki on Suomessa ja maailmalla todella suuri ongelma, josta syntyy valtavasti päästöjä ja kuluja. Suomessa heitetään vuodessa noin 400-500 miljoonaa kiloa ruokaa roskiin. Fiksuruoan myymät tuotteet ovat suomalaisilta valmistajilta, tukkuketjuilta ja maahantuojilta ostettuja poisto- ja jäännöseriä. Tuotteet eivät päätyisi muutoin myytäväksi esimerkiksi siksi, että tuote poistuu valikoimasta, myyntipakkauksia on uudistettu, brändi on muuttunut tai varastot ovat liian suuret. Jotta nämä ruokatuotteet eivät päätyisi roskiin, Fiksuruoka.fi myy niitä alennettuun hintaan. Tätä postausta ei ole toteutettu yhteistyönä, vaan olen itse maksanut tuotteet ja teen postauksen siksi, että haluan kannustaa käyttämään tällaisia palveluja.

Olen kerran tilannut hävikkiruokaa, silloin Matsmartilta, mutta koska Fiksuruoka.fi on suomalainen yritys, aion varmasti jatkossakin tilata sieltä, jos jotain ruokaa tilailen.

No niin, sitten vain paketin kimppuun! Paketti saapui todella nopeasti ja se oli helppo noutaa läheiseltä R-Kioskilta. Pahvilaatikko täynnä ruokaa vain on aika painava kantaa, mutta onneksi Antti oli mukana ja kantoi laatikon autoon!

Vietimme #MuovitontaMaaliskuuta, mutta se puoli ei ollut ihan kunnossa tämän paketin kanssa, pakkausmateriaalia kun oli käytetty niin paljon. On kuitenkin erittäin hyvä, että tuotteet pakataan kunnolla, jotta ne pysyvät ehjänä kuljetuksen ajan!

Paketista paljastui monenlaisia ruokatuotteita huolellisesti kuplamuoviin käärittyinä.

Seuraavaksi käydään kategorioittain läpi, mitä kaikkea laatikosta oikein löytyikään. Ensimmäisenä käydään läpi juomat, jotka tilasin. Isossa lasipullossa on seljankukan ja ruusun makuista limonadia ja pienemmistä pulloista löytyy inkivääriolutta, jota olen jo yhden pullon verran ehtinyt nauttimaan. Inkivääriolut on oikein maukas alkoholiton juoma nauttivaksi!

Seuraavana esittelyvuorossa ovat tilaamani kastikkeet, öljyt ja mausteet. Tilasin Becelin juoksevaa kasviöljyvalmistetta avokadoöljyllä, Heinzin ketsuppia (Heinzin tuotteet on niin hyviä!), Spice Upin chili-seesamikastiketta, Auran perinteistä sekä aiolimajoneesia, De Ceccon pestoa ja pastakastiketta ja Meiran chilirouhetta. Tällaisissa ruokatilauksissa kastikkeet ja mausteet ovat hyviä, sillä ne säilyvät pitkään ja niitä voi käyttää pidemmän ajan kuluessa.

Leipä- ja pastaosiosta löytyy Semperin gluteenittomia minipatonkeja, joita tulee aina silloin tällöin ostettua, maissi- ja kvinoapastaa ja linssipastaa sekä punainen kvinoa ja seesami -näkkileipää, jota olen jo jonkin verran maistellut. Kyseessä on aika suolaisen ja hyvän makuinen näkkileipä, jota voin suositella!

Leivontajutuiksi tilasin CoCoVin kookossokeria sekä vaaleaa ja tummaa Jytte-jauhoa. Olen kuullut, että se on hyvä gluteeniton jauho leivontaan ja äitinikin sitä on testaillut ja todettu on, että toimii hyvin!

Ruoanlaittojutuiksi tilasin Risentan tulisia tex mes -kikhernenugetteja, Jalostajan luomukasvishernekeittoa ja suolakurkkuviipaleita, bolognese-herneproteiinikastiketta ja Reformi Luomun yrttiliemikuutioita. Näistä en ole ehtinyt maistamaan kuin suolakurkkuja ja ne maistuvat suolakurkuilta.

Viimeisenä on herkkujen vuoro! Tilasin RED:n gluteenittomia maitosuklaa-konvehteja kookostäytteellä, Pandyn minttuproteiinisuklaata ja Walkersin gluteenittomia murokekseja. En tiedä, mitä minulla on päässä liikkunut siinä vaiheessa, kun olen klikannut tuon keksipaketin tilaukseeni, mutta en ole ainakaan lukenut, että kyseessä on kokonaisen kahden keksin pakkaus. Erittäin järkevää! Erittäin hyviä keksejä tosin olivat. Minttusuklaa taas oli ihan jees, mutta nuo konvehdit aika namuja!

Sellaisia juttuja tilasin maisteltavaksi. Oletko sinä tilannut koskaan hävikkiruokaa?

Tuore maisteri täällä moi!

En ole kertonut tästä vielä blogin puolella, mutta nyt julkistan sen täälläkin. Minä olen maisteri. Yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineena yhteiskuntapolitiikka. Se on uskomatonta. En meinaa todella uskoa sitä todeksi, sillä olen työskennellyt maisterin tutkinnon eteen seitsemän ja puoli vuotta. Seitsemän ja puoli. Se on melkein kolmasosa elämästäni. Joten tuntuu hieman kummalliselta, että se urakka on nyt ohi. Gradu on palautettu ja arvosana saatu, tutkinto haettu, kansitetut gradut tilattu. Minulla ei ole enää mitään to do -listalla liittyen Jyväskylän yliopistoon.

Mitäs nyt? Olen kai virallisesti nyt työtön. Tai oikeastaan juuri virallisesti kai en ole, kun en ole vielä ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Mutta sen ehtii! Työtä olen kyllä semi-ahkerasti hakenut ja toivon, että piakkoin tärppää. Mutta olen siis elänyt yli kuukauden vailla opiskelua tai työtä. Tekemistä on silti riittänyt ihmeen paljon. Tällä hetkellä istun sohvalla ja syön Kinder-suklaata, johon sain himon ASMR-videoiden takia. Mutta kun ne näytti ja kuulosti niissä niin herkullisilta!

Minulla on myös hirvittävän paljon kuvia ja asiaa tulossa tänne blogiin niin etten tiedä, miten päin ja missä järjestyksessä alkaisin sisältöä suoltamaan tänne. Ehkäpä laitan tähän postaukseen useampia juttuja, joita on tapahtunut viime aikoina, että päästään näiden kanssa hitusen verran eteenpäin!

Toissa viikonloppuna rakkaat opiskelijakaverini Jyväskylästä saapuivat juhlimaan minun tupareita ja pikkujouluja. Ohjelmassa oli aivan liikaa ruokaa, tortilloja, tacoja, torttuja, kakkua, sipsejä ja suklaata, höpöttelyä ja antaumuksellista Lips-laulantaa. Pelasimme myös kaksi faktaa, yksi valhe -peliä ja opimme paljon lisää pikkufaktoja toisistamme.

Viime viikon maanantaina me Pääkaupunkiseudun Planin vapaaehtoiset järjestimme dokkari- ja paneelikeskusteluillan Kauppakeskus Redissä Kalasataman Vapaakaupungissa. Leivoin tapahtumaan muffinsseja ja keitin kahvit Antin kanssa. Dokkarin katselun jälkeen kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja paneelissa. Oli aikamoinen päivä vapaaehtoistöiden parissa, kiirettä piti! Oli kuitenkin kivaa olla järjestämässä ensimmäistä tapahtumaa täällä etelässä. Yleisöäkin tuli paikalle mukavasti ihan livenä sekä Instagramin kautta.

Viime torstaina näin pitkästä aikaa Jennyä, kun hän saapui Helsinkiin vierailulle. Päivä oli kolea ja harmaa, mutta pystyttiin tekemään kaikenlaista ja meillä oli oikein kiva päivä!

Aluksi menimme katsomaan uutta Keskustakirjasto Oodia. Se oli aivan valtava. En ehtinyt toissa viikolla avajaistapahtumaan, vaikka sinne menoa mietimmekin, joten kerta oli ensimmäinen itsellekin. Arkkitehtuuri oli upeaa ja paikka onkin paljon enemmän kuin perinteinen kirjasto.

Sää ei tosiaan ollut mikään paras mahdollinen, mutta siitä huolimatta piti käppäillä ulkona ja ottaa valokuvia. Mitäs sitä kaksi bloggaajaa tavatessaan muutakaan tekisi! Ajelimme Rautatieasemalta ratikalla vanhojen kauniiden talojen äärelle ja saimme napattua muutamia kuvia.

Koska ulkona oli aikamoisen kylmä ja kuvattavana seisoskelu teki viluiseksi, halusimme kahville. Päätimme astua sisään ensimmäiseen kahvilaan, jonka näimme ja se oli suloinen pieni Konditoria-Café Vaherkylä. Kyseessä on ilmeisesti perinteikäs loviisalainen yritys, joka on avannut uuden toimipisteen Helsinkiin. Siellä oltiin tekemässä haastattelua samaan aikaan kun me kahvittelimme. Kakku oli aivan jäätävän hyvää ja kahvin join kissamukista, joten voin suositella!

Sellaisia kivoja juttuja on tapahtunut viime aikoina! Minulla on tosiaan kuvia ja juttuja vielä jaettavaksi ja yritän saada ne tänne blogin puolelle ennen joulua ja vuoden vaihdetta, ettei uuden vuoden puolella tarvitse palailla vanhoihin juttuihin. Nyt kuitenkin suuntaan pakkaamaan laukkuni Pihtiputaalle joulun viettoon menoa varten.

Ihanaa joulun odotusta juuri sinulle!

Herkuttelua Helsingissä

Heippa taas! Olen viettänyt lomaviikkoa Antin luona Vantaalla. Ehdin tuossa Milanon reissun jälkeisten parin viikon aikana saada mukavat työ- ja gradustressit aikaiseksi ja oli keuhkokuumeen jälkitautiakin ilmassa, joten ajattelin pienen tauon tulevan tarpeeseen tähän väliin. Saavuin Helsinkiin tiistai-iltana ja siitä lähtien ohjelmassa on ollut Mitä-verkoston tapaaminen, lautapelejä, pakohuonepelin pelaaminen ja vierailu toiselle puolelle Vantaata, mutta ennen kaikkea paljon nukkumista ja Netflixiä. Olo on todella paljon parempi niin henkisesti stressin lieventymisen kuin fyysisesti levon saamisen ja flunssan parantumisen ansiosta. Olen täällä vielä kaksi yötä ja sen jälkeen pitää palata velvollisuuksien äärelle. Jospa sitä uudella energialla jaksaisi graduakin vääntää taas.

Edellä mainittujen juttujen lisäksi olemme juhlistaneet ensi viikolla koittavaa neljävuotispäiväämme käymässä kahdesti ravintolassa. Lisäksi käväisimme nopsaan Taco Bellissä syömässä jaettavan annoksen ja se oli yllättävän hyvää! Mikäs sen parempi tapa juhlistaa yhteistä taivalta kuin ulkona syöminen ja Helsingissä sitä valinnan varaa todella on. Illallispaikaksi valikoitui pitkällisten pohdintojen jälkeen Goodwin Steak House.

Paikka oli oikein tunnelmallinen ja meillä oli kunnolla omaa rauhaa, kun astelimme yläkertaan, jossa ei ollut muita asiakkaita. Alkupaloiksi nautin vehnäleipää ja sienikeittoa krutongeilla ja hyvää oli. Mä nyt olen onnellinen aina kun annan itselleni luvan syödä vehnää, hah.

Pääruoaksi valitsin vegaanisen vöner-pihvin bataattiranskalaisilla ja salaatilla. Kyseessähän on nimensä mukaan pihviravintola, mutta minulle ei pihvi enää uppoa, joten ajattelin kokeilla vöneriä. Suoraan sanottuna ei ollut kauhean suuria odotuksia, eikä vöner kyllä mikään paras maistamani kasvisruoka ollutkaan. Bataattiranskalaiset sen sijaan olivat oikein rapsakoita ja tomaattikastike antoi kasvispihviin hyvin makua. Sinänsä ihan hyvä esitys pihviravintolalta, mutta minä olen kuitenkin vielä jonkin verran nirso kasvisruokien suhteen, niin ei oikein vakuuttanut minua.

Jälkiruoka oli oikein nannaa. Otimme Antin kanssa molemmat crème brûlée -lautaset, jolla oli kolme erilaista makua. Kahvin, vaniljan ja pistaasin makuiset herkut veivät makumaailmasta toiseen, joten tähän oli kiva päättää ateria.

Tänään oli toisen osan vuoro, kun menimme brunssille. Brunssipaikan valinnassa meni myös kauan aikaa ja jouduimme vaihtamaan ensimmäiseksi valittua paikkaa, kun siellä ei ollut enää tilaa. Lopulta päädyimme Kallion Oivan sunnuntaibrunssille.

Oivan brunssilla oli kaksi tarjoilupöytää, joista ensimmäinen täynnä suolaisia herkkuja. Tarjolla oli sämpylää ja croissantteja, leikkeleitä, hummusta ja avokadopestoa, punajuuri-, juures- ja pastasalaattia. Lämpiminä ruokina oli munakasta, härkispaistosta, makkaraa, pekonia, lihapullia ja lämmintä perunasalaattia.

Pöydästä löytyi paljon syötävää, vaikka lihoihin ei halunnutkaan koskea. Täytin sämpylän ja kaksi croissanttia yrttilevitteellä, leikkeleillä ja graavilohella. Niin hyvää! Munakas ja salaatit maistuivat myös hyvin, joskin punajuurisalaatti oli niin voimakkaan makuista, että se ei omiin makuhermoihin sopinut niin hyvin. Sen sijaan härkispaistos oli hieman mautonta.

Makeiden herkkujen pöydässä tarjolla oli tuorepuuroa, jogurttia, mysliä, kastikkeita, mango-tiramisua, sitrus-juustokakkua, suklaakakkua ja pikkuisia smoothie-laseja. En lähtenyt ollenkaan tuorepuuroja ja smoothieita ottamaan, vaan siirryin suoraan herkkuihin. Se taisi kuitenkin olla virhe, sillä mitä Antilta maistoin, olivat molemmat oikein hyviä. Kakut sen sijaan eivät oikein vakuuttaneet. Suolakeksit juustoineen, vaahtokarkit ja viinirypäleet sen sijaan maistuivat hyvin. Kaikkea ei vaan mitenkään jaksanut maistaa, kun ruokaa oli tarjolla niin paljon.

Vähän jäi suoraan sanottuna ristiriitainen olo kummastakin ravintolasta. Paljon oli maukkaita juttuja ja onnistumisia, mutta niitä huonompiakin makuja mahtui sekaan, minkä vuoksi antaisin molemmille paikoille arvosanaksi 3,5/5. Joka tapauksessa oli kivaa käydä herkuttelemassa ja viettämässä aikaa Antin kanssa.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Hirrrrvittävä viikko

Tällä viikolla on ollut enemmän juhlia kuin vähään aikaan. Samaan aikaan olen viettänyt kunnon halloween-teemaviikkoa, kun nämä tämän viikon kekkerit olivat keskiviikolle osuneet halloween-teemaiset sitsit ja eilen taas vietettiin meidän YKP-kaveriporukan ja avecien halloween-bileitä. Minulla oli molemmissa bileissä sama asu, sillä en halunnut panostaa rahallisesti kovin paljoa, mutta kuitenkin kehitellä hienon asun. Päätin hyödyntää jo monessa eri tilanteessa nähtyä 20-luvun asuani ja halloween-twistin siihen sai vampyyrimeikillä. Asu oli molempina päivinä tosiaan samanlainen, mutta meikkiin tein pieniä muutoksia, jotta sai vähän eri vivahdetta.

Sitseillä oli kyllä oikein hauskaa. Viimeksi olen sitsannut joskus huhtikuussa ennen vappua, joten oli jo aikakin. Porukka oli oikein hirmuista.

Riinan luona oli eilen kunnon kauhumeininki päällä tarjoiluja myöten. Minä ja Antti teimme harmaa-musta-kultaisen kakun, joka onnistui yllättävän hyvin siihen nähden, ettei ollut kovin suuria odotuksia onnistumisesta. Ehkä leipomisessakin pätee se, ettei turhaan kannata stressata, kyllä se aina jotenkin onnistuu, haha.

Antti oli hirviötiedemies ja minä vampyyri. Täydellinen pari, eikös?

Minä ja Antti vietettiin valmisteluineen ja jatkoineen aikaa Riinan luona melkein kellonympäryksen, mutta mikäs siinä, kun on hyvää seuraa ja hauskaa tekemistä. Korttia tuli pelattua kahden tienoille, kun piti opetella uusia pelejä puolin ja toisin. Maha oli kyllä illan ja yön jälkeen niin täynnä, että huhhuh. Oli hauskaa. Nyt pitäisi jaksaakin painaa sitten ryhmätöiden, työjuttujen ja gradun kanssa tehokkaasti puolitoista viikkoa putkeen. Mutta ei stressiä, kyllä näistä aina selvitään!

Oletko sinä juhlinut halloweenia?

Hyvää ruokaa Berliinissä

Tässä postauksessa puhutaan ruoasta. Yksi meidän vähäisistä suunnitelmista oli syödä Berliinissä hyvin. Ja niinhän me teimme. Noin lyhyellä reissulla ei jaksettu alkaa kokkailemaan asunnolla, jossa yövyimme, vaikka sekin olisi ollut mahdollista. Sen sijaan tutustuimme kaupungin ravintolatarjontaan ja herkuttelimme oikein olan takaa. Tässäpä olisi pientä esittelyä ravintoloista, joissa kävimme noiden kolmen päivän aikana.

BLAUES BAND

Ensimmäinen testaamamme ruokapaikka oli Mitten alueella sijaitseva Blaues Band. Koska matkustimme koko yön ja kotoa lähdön jälkeen söimme vain kylmää itsetehtyä pizzaa lentokentällä, oli aika lailla ensimmäinen juttu Berliinissä etsiä aamupalapaikka. Kaupungissa on kuulemma hyvin brunssitarjontaa, joten laitettiin google laulamaan ja etsittiin läheltä sopiva paikka. Sitten päädyimme Blaues Bandiin, joka on suloinen ja mukava kahvilatyyppinen ravintola. Se sijaitsee pienen kadun laidalla ja odotellessamme ruokaa aikaisin aamulla, kulki ohi vain muutama ihminen ja tunnelma oli seesteinen. Ei tuntunut yhtään siltä, että olisi ollut yhdessä Euroopan suurimmista kaupungeista.

Koska oli aamu, halusimme luonnollisesti aamupalaa. Päädyimme tilaamaan yhteisannokseen, joka oli todella kattava. Se sisälsi leipäkorin, lohta, kinkkua, keitettyjä kananmunia, voita, hilloa, erilaisia juustoja, salaattia, mansikoita, paistettuja kasviksia ja jälkkärilautasella pannukakkua, rahkaa mustikoilla, kiivejä ja vesimeloneita.

Ruoka oli todella hyvää. Olimme vain vähän tyhmiä ja aloimme järsiä leipää jo ennen kuin muut ruoat olivat tulleet, vaikka lautaselta oli tarkoitus laittaa ruokaa leivän päälle. Kun saimme lautasen eteemme, olimme innoissamme, sillä ruoka näytti niin hyvältä. Ja maistui. Lohi oli taivaallista, juusto myös hyvää. Paistetut kasvikset olivat kylmiä ja muutenkin aika ylimääräisiä tähän annokseen. Pannukakut olivat hillon kanssa täydellisiä. Olin vehnätaivaassa.

SAMADHI

Ennen Berliiniin lähtöä ilmoitin Antille, että haluan käydä jossakin vegaaniravintolassa. Ensimmäisenä päivänä pitkän kävelyretken jälkeen olimme nälissämme ja melko lähellä erästä kasvisravintolaa, joten päätimme suunnata sinne. Kyseessä olikin aasialainen paikka, joka oli ihan tyhjillään. Valitsimme listalta ruoat ja saimme annoksemme nopeasti. Minä söin paistettuja kevätkääryleitä kasviksien ja riisinuudelin kera. Tykkäsin annoksestani todella paljon, sillä se oli ihanan raikas kuumana päivänä pitkän kävelyn jälkeen. Paikka sijaitsee keskustan alueella, joten se oli yllättävän kallis ja hinnan päälle taisi tulla vielä tippimaksu, joten liikuttiin aika lailla Suomen hinnoissa ellei jo korkeammissakin. Palvelu ei myöskään ollut mitenkään erityisen ystävällistä. Ruoka oli hyvää, mutta en kuitenkaan maksaisi Berliinin kaltaisessa paikassa toiste tuollaisesta ruoasta noin paljoa!

DELIKATO

Toisena päivänä museoissa kiertelyn jälkeen päädyimme, tai oikeastaan jalat kipeinä ja väsyneinä tarvoimme, kiehtovalle Kreuzbergin alueelle, joka tulvii rappioromantiikkaa. Siellä oltiin jo hieman paremmissa hintaluokissa ruoan suhteen. Olimme netistä katsastaneet, että siellä päin sijaitsee törkeän halpoja hamppareita myyvä Burgermeister, mutta löydettyämme paikan tajusimme, että kyseessä on grillityyppinen koju, eikä ravintola. Pettyneinä kipeine jalkoinemme lähdimme paikkaa, josta saisi sekä ruokaa että istumapaikan. Lähistöltä löytyi döner kebabia, pizzaa ja muuta nopeaa myyvä Delikato, jossa pääsi myös istumaan. Asetuimme jonoon ja tilasin rucolapizzaa. Antti valitsi kebabia. Ruoka oli tajuttoman hyvää! En ymmärrä, miten tuollaisessa pikaruokatyyppisessä paikassa tehtiin niin hyvää pizzaa. Pohja oli ohut ja rapea ja täytettä juuri sopivasti. Palvelu vain oli pikaruokapaikaksikin yllättävän töykeää, mistä väsyneenä Antille valitin. En yleensä odota sen kummempaa palvelua, pääasia, että ruoka on hyvää ja tässä tapauksessa halpaa, mutta kun myyjät komentelee ja tiuskii niin se pistää hieman harmittamaan. Pizza oli kuitenkin 5/5!

LOISLANE

Viimeisenä esittelen testaamistamme ravintoloista kaikkein parhaan. Loislane oli lähellä meidän yöpaikkaa, joten kävimme nauttimassa siellä kahdet aamupalat. Kyseessä on ihana ja tunnelmallinen kahvila-ravintola. Sivukadun reunalla olevassa paikassa oli valoisaa ja rauhallinen tunnelma. Ensimmäisellä kerralla tilasin kasvisaamupalan, joka sisälsi erilaisia juustoja, salaattia, keitetyn kanamunan, kirsikkatomaatteja, viinirypäleitä, jotain pahaa melonia ja leipää. Nams, tuollaista aamupalaa voisi syödä useamminkin. Toisella kerralla päätimme kokeilla Antin kanssa eri annoksia ja tilasimme kolmikerroksisen aamiaisen kahdelle. Tässä oli mukana myös lihaa. Vaikka eipä se kasvisaamiainenkaan kovin kasvisruokavalioon kuuluvalta tuntunut, kun oli täynnä juustoa ja kananmunaa, koska jotenkin itse miellän kasvisruokavalion enemmän ihan vegaanisuuteen pyrkiväksi. No mutta lomalla saa syödä vapaammin ja valitsinkin Antin kanssa sitten tuon kinkkua, meetvurstia, juustoja, paistettuja kasviksia, kirsikkatomaatteja ja leipää sisältävän aamiaisen. Kaikki paitsi paistetut kasvikset olivat todella hyviä. Juomaksi tilasimme vastapuristettua mehua, joka oli ihan täydellistä. Toimi paremmin kuin edellisellä kerralla tilaamani erikoiskahvi.

Näiden lisäksi kävimme syömässä myös yöpaikkaamme lähellä sijainneessa From Hanoi with Love -ravintolassa, jossa sai myös aasialaista kasvisruokaa, mutta puolet halvemmalla kuin edellä esittelemässäni Samadhissa. Lisäksi meille kävi hassu sattumus Antin kanssa, kun Delikatossa ruokailun jälkeen bongasimme tien toisella puolella sijainneessa intialaisessa ravintolassa drinkkialennuksen ja astuimme sisään halpojen juomien toivossa. Meille kuitenkin alettiin kantaa alkupaloja pöytään ja suomalaisina emme viitsineet sanoa, että tulimme vain drinkeille, joten piti tilata jotain pientä. Valitsimme sitten sipulirenkaat ja paistetut perunat, jotka olivat molemmat aika pahoja, plus meidän mahat oli ihan täynnä, joten oli kiva siinä yrittää saada jotain edes syödyksi. Kaikki kylkiäisiksi saadut leivät ja mangoinen jälkkäri olivat ihania ja varmasti myös pääruoat olisivat olleet hyviä, mutta meille kävi tällainen onneton sattumus alkupalojemme kanssa. Emme myöskään saaneet niitä kaipaamiamme drinkkejä alennuksella, vaan pulitimme täyden hinnan, koska emme osaa saksalaisia prepositioita. Juoma oli kuitenkin oikein hyvää, joten se ei harmittanut niin paljoa. Viimeisenä päivänä pääsimme myös viimein Burgermeisteriin hampparille ja ranuille, kun löysimme paikan, jossa sai istua. Hassua oli se, että ruoka haettiin tiskiltä vuoronumerojen perusteella kuin apteekissa. Mutta ruoka oli halpaa ja hyvää, mikä on pääasia!

Sellaisia ruokakokemuksia Berliinissä. Olin ilahtunut, kuinka hyvin kaupungissa sai kasvisruokaa ja kun lähti vähän kauemmas keskustasta, ruoka oli mukavan edullista. Pitää kuitenkin jaksaa tutustua ravintoloihin vähän etukäteen, jotta löytää sopivan tyyppisiä paikkoja. Tai sitten astuu vain jonnekin sisään ja yllättyy joko positiivisesti tai negatiivisesti, sehän se matkailun suola on!

Ystävänpäivän sydänmuffinssit

Ihanaa ystävänpäivää kaikille! Olettehan viettäneet päivää rakkaimpien kanssa ja kertoneet, kuinka tärkeitä he ovat teille? Ystävänpäivän tulisi olla joka päivä, mutta kyllä tällainen positiivisuuteen ja toisten ihmisten muistamiseen keskittyvä päivä vaan on kuitenkin kiva! On ihan erilainen fiilis kuin tavallisena tiistaina. Tänne blogiin tulin jakamaan teille reseptin sydämenmuotoisiin muffinsseihin, joita voi leipoa omalle rakkaalle, ystäville tai ihan vaan itselleen herkuteltavaksi! Ohjeessa olen hyödyntänyt Chocochilin mustikkamuffinien reseptiä ja muokannut sitä hieman omiin tarpeisiini sopivammaksi.

VEGAANISET GLUTEENITTOMAT SYDÄNMUFFINSSIT

1 dl herneproteiinia

3 dl gluteenittomia jauhoja

1/2 dl kaurahiutaleita

2 rkl pellavansiemeniä

2 tl vaniljasokeria

1 1/2 tl leivinjauhetta

1/2 dl sokeria

1 1/2 tl kanelia

hyppysellinen suolaa

3 dl kauramaitoa

3 rkl siirappia

2 rkl rypsiöljyä

2 dl marjoja

Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Yhdistä kauramaito, siirappi ja rypsiöljy toisessa kulhossa. Kääntele seos yhdessä marjojen kanssa kuivien aineiden joukkoon. Lusikoi taikina sydämenmuotoiseen muffinssivuokaan. Paista muffinsseja uunin keskitasolla noin 20 minuuttia tai kunnes kokeilutikkuun ei enää tartu taikinaa. Anna muffinssien jäähtyä ennen niiden irrottamista vuoista. Jos haluat, voit lisäksi valmistaa sokerisen kuorrutteen muffinsseille.

1 prk Oatly påMackania

tomusokeria

Keijua

vettä

Sekoita ainekset keskenään tehosekottimen avulla. Varo laittamasta liikaa vettä, sillä minä yritin aluski tehdä kuorrutteen ilman margariinia, mutta siitähän ei tullut yhtään mitään. Joten kannattaa kokeilla veden lisäämistä varovasti, sitä ei välttämättä tarvita ollenkaan. Tässä minun kuorrutteessa sitä nyt oli jonkin verran, mutta saatttaa pärjätä ilmankin.

Maukasta ystävänpäivää kaikille!