Pää pilvissä

30.8.18

Joskus on hyvä laittaa pää pilviin ja haaveilla oikein kunnolla. Mistä minä oikein haaveilen tällä hetkellä?


☁ Valmiista gradusta ja maisterijuhlista ☁
☁ Kyvystä ja ennen kaikkea viitseliäisyydestä pitää koti tasaisen siistinä koko ajan ☁


☁ Metallisesta eväsrasiasta, joka maksaa yli 30 euroa ☁
☁ Pinup-malleilusta ja ihanista kuvista ☁


☁ Uusista, hyvistä kasvisruokaresepteistä ☁
☁ Reissuista ystävien tai perheen kanssa ☁


☁ Viestintäalan työpaikasta ☁
☁ Uusista pääkaupunkiseutulaisista ystävistä ☁


☁ Paremmasta fyysisestä kunnosta ☁
☁ Aktiivisesta blogista ☁


Mistä sinä haaveilet tällä hetkellä?

Uuden elämän alku

29.8.18


Laukku on pakattu ja uusi elämä aloitettu Vantaalla. Istun tällä hetkellä sohvalla kynttilänvalossa ja kirjoitan tätä postausta uudessa kodissani. Tuntuu vielä hieman kummalliselta kutsua tätä paikkaa kodiksi. Ovessakaan ei vielä lue sukunimeäni, sillä muuttoilmoituksen tekeminen venähti hivenen. Nyt olen kuitenkin ollut jo kaksi viikkoa virallisesti vantaalainen. Pysähdyn miettimään asiaa tasaisin väliajoin ja se tuntuu uskomattomalta. Olen asunut koko ikäni Keski-Suomessa ja yhtäkkiä muutan suureen kaupunkiin satojen kilometrien päähän kotipaikkakunnastani. Olen ihan rehellisesti sanottuna sekä äärettömän innoissani että hyvin kauhuissani. Ajatukset ja tunnetilat vaihtelevat. Mitään shokkia en kuitenkaan ole kokenut, sillä olen saanut pureskella tätä elämänmuutosta rauhassa ja hartaasti. Jo viime vuoden toukokuussa Jyväskylän yksiööni muuttaessani tiesin asunnon olevan vain väliaikainen asumisratkaisu. Jo marraskuussa Antti sitten muutti tähän asuntoon ja siitä lähtien olen vieraillut täällä tasaisin väliajoin. Tavarani muutettiin tänne huhtikuun puolivälissä ja kesäkuussa vietin täällä parisen viikkoa. Siksi lasku uuteen arkeen on ollut hyvin pehmeä. Hämmentää toki silti.

Näiden kokemusten perusteella on vielä hankala luonnehtia Vantaata asuinpaikkana, mutta vehreys on yllättänyt minut iloisesti. Asumme metsän vieressä ja lyhin reitti juna-asemalle kulkee kävelytien ja juurakkoisen metsäpolun poikki. En tiedä, mitä ajatella siitä, että suureen kaupunkiin muuttaessani joudun miltei päivittäin varomaan kivikoita ja puunjuuria, mutta olen todella iloinen siitä, että meidän pihapiiri on metsän vieressä sekä ruohoa ja kasveja löytyy. Kehäjuna on pelastus Helsingin keskustaan matkatessa, sillä bussilla kulkiessa hermo ehtii mennä useaan otteeseen. Lähijunalla on nopea ja helppo matkata, vaikkakin asemalle täytyy tosiaan kävellä metsän läpi.

Myyrmannin kauppakeskus on kätevästi lähellä ja siellä on ilmainen pysäköinti parin tunnin ajan. Siellä sijaitsevassa S-Marketissa olemme tehneet ruokaostoksemme ja todennäköisesti teemme niin jatkossakin. Se täällä alueella harmittaa, että K-ryhmän kauppoja tuntuu olevan joka nurkalla, mutta S-Ryhmän myymälöitä ei niinkään. Esimerkiksi juuri Myyrmannissa on Citymarket, mutta ei Prismaa vaan S-Market. Toisaalta pienemmässä ruokakaupassa viikottaisten ostosten tekeminen ei sinällään haittaa, kun aikaa ei kulu turhaan kävelemiseen niin paljoa. Myyrmäen keskusta ei esteettisyydellään päätä huimaa, mutta eipä siellä aikaa onneksi tarvitse viettää. Eräs todella kiva ravintola siellä sen sijaan on, nimittäin Mike's Diner, jossa saa pirtsakan 50-luvun tyylisen sisustuksen lisäksi nauttia muhkeista burgeriannoksista kohtuulliseen hintaan. Antti bongasi vieläpä tiistaisen tarjouksen, joka täytyy ehdottomasti käydä hyödyntämässä jossain vaiheessa.

Vantaalla on Jumbo ja Flamingo, joissa on tullut käytyä jo useampaan otteeseen. Flamingon kylpylä musiikkialtaineen on ihana ja keskuksesta löytyy virtuaalitodellisuuspelipaikka Pikseli, jossa olen käynyt pelaamassa kahdesti, ensin Antin kanssa ja toisen kerran äidin ja Antin kanssa. Jumbossa on hyvät shoppailumahdollisuudet Stockmannia myöten. Tikkurilan Dixi-kauppakeskus on vielä aika tuntematon, ehkä sekin tulee tutuksi jossain vaiheessa. Heurekassa en myöskään ole vielä käynyt, vaikka se on ollut suunnitelmissa jo pidemmän aikaa. Syyskuun loppupuolella pääsen kuitenkin käymään siellä, kun ilmoittauduin ystäväni kanssa siellä järjestettävään tapahtumaan. Onhan täällä varmasti vaikka kuinka paljon kaikkea, mistä minulla ei ole vielä aavistustakaan. Sitähän se uuteen paikkaan muuttaminen on, tutustumista uusiin ympyröihin hiljalleen.

Tästä lähtien Unihiekkaa hiuksissa on siis vantaalaisen tytön pitämä blogi. Ei hyvänen aika, kuinka tuokin kuulostaa niin hitsin oudolle!

Kesäluonnon taikaa

19.8.18


Palataanpa kuvien kautta hetkeksi vajaan kahden viikon taakse. Lähdin erään työpäiväni päätteeksi kuvailemaan ihanan Jasminen kanssa kesäiltaan. Olen saanut tutustua uuteen pirtsakkaan ystävääni tämän vuoden ajan ja kun pyysin, hän suostui lähtemään kameran eteen. Onneksi lähti, sillä näistä kuvista tuli todella kivoja! Otimme muutamat kuvat myös joogan inspiroimana, mikä oli todella kiva idea Jasminelta.


Mitäpä olet mieltä näistä kesäisistä kuvista?

Mökkiviikonloppu

16.8.18

Viime perjantaina Antti, Ida ja Riina saapuivat Pihtiputaalle ja lähdimme illan jo hämärryttyä meidän mökille viettämään viikonloppua. Sää oli alkuviikosta huonompi, mutta onneksi saimme viikonlopulle vielä paljon aurinkoa ja lämpöä. Menimme vielä perjantai-iltana myöhällä uimaan ja vesi oli todella lämmintä, vaikka tuulikin aika paljon. Oli todella hauskaa uida melkein pimeässä ja kellua uimapatjalla aaltojen päällä.


Lauantaina kiersimme Pihtiputaan kivoimmat kaupat, söimme välipalaa, frisbeegolfattiin, käytiin katsomassa pikkuveljen ja hänen tyttöystävänsä uutta ihanaa kissaa ja ostettiin isot kasat ruokaa mökille. Ensimmäiseksi ateriaksi teimme raikasta salaattia.


Salaatin jälkeen menimme rannalle. Kuiva kesä on laskenut Alvajärven pintaa niin että hiekalle mahtui levittämään lakanan, juomat ja kaiuttimen. Ida oli ottanut meille ihanat flamingo-muovilasit ja minä ostin aiemmin päivällä lasisen flamingo-pillimukin. Otimme nuo toki rannalle mukaan. Istuskelimme hetken lakanalla, mutta hiekka oli niin märkää, ettei siinä kuuma ainakaan tullut. Lähdimme sitten piakkoin uimaan.


Uimisen jälkeen maistui ruoka, joten aloimme grillaamaan. Mökillä oli ihan kunnolla porukkaa, kun äiti, Ville ja Janskukin tuli syömään. Ruoka ei silti loppunut kesken, koska olimme varautuneet niin hyvin. Monipuolisesti saimme syödäksemme erilaisia grilliherkkuja.


Sunnuntaina lähdimme taas liikkeelle. Pysäytimme auton hiekkatien reunaan ja hyppäsimme kaurapellolle ottamaan kuvia. Saimme otettua ihan kivoja kuvia, vaikka emme kauaa otoksia napsineetkaan.


Määränpäänämme oli Kivimäki ja sen päällä sijaitseva näkötorni. Vaikka ei ollutkaan mikään 30 asteen helle, tuli mäelle kivutessa silti aikamoisen kuuma. Istuttiin hetki mäen päällä sijaitsevassa laavulla, minkä jälkeen kipusimme torniin ihailemaan maisemia. Etsi ylläolevasta kuvasta kaksi kurkea!


Luontoretken jälkeen suuntasimme Putaan Pizzeriaan syömään. Jaettiin Riinan kanssa kasvispizza ja Antti ja Ida söivät superisot burgerit. Ruoan jälkeen kävimme kaupassa ja menimme takaisin mökille. Maanantaiaamuna pakattiin minun puoli omaisuuttani autoon ja laitettiin nokka kohti Jyväskylää. Jyväskylässä menimme Idan ja Antin kanssa syömään Frans ja Sandraan alennusannokset juuri sen näköisinä, että ollaan oltu viikonloppu mökillä, haha.

Oli oikein hauska viikonloppu kesäisine säineen. Toivottavasti aurinkoa riittäisi vielä elokuun loppupuolellekin!

Ihana kesä

9.8.18

Eri medioiden sisältöjen perusteella kesä on mennyttä, kun koulu ja työt alkavat ja kaikki huvi on ohi. Minulla kuitenkin oli tänään viimeinen työpäivä toimittajana, joten minun kesälomani vasta alkoi. Minun puolestani kesää on siis vielä oikein paljon jäljellä. Voi toki olla, että helteet ovat ohi ja kuukausien pituinen sadekausi alkaa, mutta se ei minua häiritse. Fiilistelen nyt kesäjuttuja eräänä helteisenä heinäkuun iltana otettujen kuvien ja meidän blogitiimin Helin postauksesta napatun kesähaasteen avulla.

Lippis vai lierihattu
Lierihattu ehdottomasti. Minulla on kesäisin aina ulos mennessä sellainen päässä. On minulla yksi ihan kiva pinkki lippiskin, mutta enempi käytän kuitenkin lierihattuja.

Pehmis vai jäätelöpallo
Molemmissa on maitoa ja vehnää eli en syö kovin usein, mutta jos jompikumpi täytyy valita niin ehdottomasti pehmis. Olen syönyt tänä keväänä yhden pehmiksen vehnävohvelilla ja ai että olin taivaassa.


Herneet vai mansikat

Ehdottomasti mansikat. Tuoreet mansikat sokerilla on suurta herkkua!

Palju vai järvivesi
Järvivesi, sillä olen tullut sairaaksi joka kerta, kun olen paljussa lillunut. Kuuman paljuveden ja viileän ulkoilman yhdistelmä ei ole ollut minulle suotuisa. Tänä kesänä olen uinut ennätyksellisen monta kertaa.
 

Grilliherkut vai kesäkeitto
Grilliruoka on niin hyvää! Grillatessa tulee syötyä lihaa, koska makkara, pekonisienet, täytetyt tomaatit ja maissi vie kielen mennessään.

Mökki vai teltta
Mökki, koska sisällä on helpompi asua ja elää. Olisi kiva kyllä mennä pitkästä aikaa telttailemaankin!

 
Varjo vai auringonpaiste
Varjo auringonpaisteella. Pidän kovasti aurinkoisesta säästä, mutta en pysty olemaan suoraan auringossa, koska minulle tulee siitä yleensä niin huono olo. Varjossa on mukava nauttia auringosta, heh!

Kesäsade vai kesätuuli
Kesätuuli on jotain aivan ihanaa kuumalla säällä. Tuuli ei myöskään estä ulkona olemista toisin kuin sade.


Lavatanssit vai festarit
Festarit, sillä tykkään keikoilla käymisestä todella paljon. Tänä kesänä olen käynyt sekä festareilla että lavatansseissa.

Roadtrip vai riippumatto
En ole loikoillut riippumatossa aikoihin, joten se voisi olla hauskaa, mutta vastaan silti roadtripin. Autolla ajelu aurinkoisessa säässä, hyvä seura ja kovalla raikaava musiikki on oikein hyvä yhdistelmä.


Hiirenkorvat vai syreenintuoksu
Ehdottomasti hiirenkorvat, sillä ne kertovat kesän alusta. En tykkää voimakkaista kukkaistuoksuista yhtään, sillä ne tekevät minut allergiseksi ja tukkoiseksi.

Mato-onki vai golfmaila

En ole käynyt mato-ongellakaan aikoihin. Minigolfissa tuli kesäkuussa käytyä. Onkiminenkin voisi olla pitkästä aikaa hauskaa, mutta vastaan minigolfmailan.

Onko sinulla vielä kesälomaa jäljellä vai meinaatko pitää muutoin kesäfiilistä yllä töistä tai koulusta huolimatta?

Tiimipostaus | Pienet ekotekoni

4.8.18

On elokuun ensimmäinen lauantai eli blogitiimipostauksen aika! Tällä kertaa päätimme tyttöjen kanssa hieman listailla, millaisilla pienillä teoilla me yritämme tehdä osamme rakkaan maapallon hyvinvoinnin eteen. Minä olen ollut tästä aiheesta kiinnostunut jo vuosikausia ja yrittänyt löytää erilaisia tapoja, joilla ajatukset siirtyisivät käytännön teoiksi. Tästä postauksesta löytyy muutamia juttuja, joita itse toteutan omassa arjessani.

1. Irtomuovipussien jättäminen kauppaan
Ensimmäisenä kohtana on irtomuovipussien välttäminen kasvisosastolla. Kun asuin Antin kanssa Jyväskylässä, käytimme aika tunnollisesti SPR:n kestopusseja vihannesostoksilla. Nyt asuessani milloin missäkin, ei näitä ole tullut pidettyä mukana, mutta banaanit, kesäkurpitsat ja irtosipulit ostan aina ilman muovipussia.


2. Luonnonkosmetiikan suosiminen
Olen pidemmän aikaa jo siirtynyt kohti luonnonkosmetiikan käyttöä. Olen löytänyt ihania tuotteita, jotka sopivat iholleni ja joiden käyttäminen on mukavaa. Esimerkiksi shampoot, hoitoaineet, vartalovoiteet ja hammastahnat on todella helppo ostaa luonnonkosmetiikan versioina. Meikkipuolellakin on todella monia luonnonkosmetiikan versioita käytössä, mutta joitakin juttuja täytyy ostaa synteettisinä. Esimerkiksi hyvää meikkivoidetta en luonnollisena versiona ole löytänyt. Olen ostanut hutituotteita niin monelta merkiltä, että sen suhteen olen luovuttanut. Myös huuliin laitan mieluummin pysyvämpiä tuotteita.

3. Synteettisten hiusvärien käytön lopettaminen
Tämä on selkeä juttu, jonka päätin jossain vaiheessa. Minua alkoi kauhistuttaa päänahassa värjäyksen aikana polttelevat kemikaalit, minkä lisäksi hiukseni olivat niin järkyttävässä kunnossa värjäysten takia, että päätin luopua tavallisten hiusvärien käytöstä. Värjään hiukseni nykyään hennalla, jolla saan hiuksiini mieluisan sävyn ja niiden kunto pysyy hyvänä.

4. Kohtuullinen lentäminen
En ole koskaan lentänyt Euroopan ulkopuolelle, eikä ainakaan lähitulevaisuudessa ole suunnitelmissakaan lentää. Euroopassa on tullut lomailtua lentäen useampaan otteeseen, mutta haluan pitää senkin aisoissa. Ehkäpä yksi lentomatka per vuosi voisi olla sopiva tahti, kun ulkomailla matkailusta ei halua täysin luopua? Kotimaassa en myöskään lennä ikinä.


5. Kestovanulappujen ompeleminen
Olen pidemmän aikaa miettinyt, miten voisin korvata vanulaput. Niiden valmistus on epäekologista, eikä niiden käyttäminen siksi tunnu mukavalta. Päätin ommella kestolappuja vanhoista paidoista ja kokeilla tällaista vaihtoehtoa kasvojen puhdistuksessa. Saatte kuulla kokeilustani myöhemmin lisää!

6. Vaatteiden oston vähentäminen
Olen vähentänyt reippaasti uusien vaatteiden ostoa. Pari vaatetta olen ostanut eettisempänä versiona ja kirpparilta on onneksi myös löytynyt kivoja vaatteita. Toki uusiakin vaatteita ostan, mutta haluan vähentää sitä koko ajan ja ostaa vain silloin, kun jollekin vaatteelle on oikeasti tarvetta.


7. Ruokahävikin välttäminen
Yleensä ostan ruokaa suunnitellusti. Hankin jääkaappiin vain sitä, mitä johonkin tiettyyn ruokalajiin tulee ja sellaisia tuotteita, jotka varmasti syön. Toki hutejakin saattaa välillä tulla ja ruokaa menee välillä väkisinkin hieman roskiin, mutta olen oppinut tässä aika hyväksi.

8. Maidon ja teollisesti tuotetun punaisen lihan välttäminen
Maitoa välttelen jo terveydellisistä syistä, mutta kasvimaitojen käyttäminen on myös ekoteko. Kesällä on tullut syötyä jonkin verran lihaa, mutta arkisin en osta koskaan punaista lihaa. Isäni ja pikkuveljeni metsästämää hirvenlihaa syön mielelläni.

9. Muotoilutuotteiden käytön minimointi
En käytä arkisin mitään tuotteita hiuksiini ja hyvin pärjään. En ihan hirveästi juhliakaan varten käytä muotoilutuotteita. Nyt kun suunnittelen pinup-kampauksien opettelua, ostin yhden hiuslakkapullon, mutta haluan pitää hiusten laittamisen erityisenä ja pitää muotoilutuotteiden käytön kursissa.

10. Tarkka lajittelu
Olen lajitellut jätteeni todella pitkään todella tarkasti, koska mielestäni se on vähintä, mitä ympäristön hyvinvoinnin eteen voi tehdä.

Millaisia ovat sinun pienet ekotekosi? Käy kurkkaamassa, millaisia parempia valintoja muut blogitiimiläiset tekevät!

Postikortteja Pihtiputaalta

1.8.18

Olen haaveillut tämän tyyppisen postauksen tekemisestä jo monena kesänä, mutta en ole vain saanut aikaiseksi tehdä. Nyt viimeinkin, paahtavan auringonpaisteen valossa ja illan jo viilennyttyä olen kuvannut Pihtiputaan keskustan alueen parhaita kohtia. Olen miettinyt monesti, että matkaillessa varsinkin ulkomailla kaikki näyttää hirvittävän mielenkiintoiselta ja erikoiselta. Matkoilla tulee kuvattua ovia, sillan kaiteita ja ties mitä, vaikka ne eivät sinällään kovin ihmeellisen näköisiä olisikaan. Kivoja kuvia niistä kuitenkin tulee. Ajattelin yrittää katsoa kotikuntaani samalla tavalla, tyystin vieraana turistina. Lähdin etsimään, mitä kaikkea kuvattavan arvoisia yksityiskohtia kylältä löytyisikään. Ja löytyihän sitä kaikenlaista.


Pihtipudas on Keski-Suomen maakunnan pohjoisin kunta. Täällä on asukkaita viimeisimmän tiedon mukaan 4 102. Keskustassa ja lähialueilla on kaksi ruokakauppaa, kaksi toria, yksi pankki ja kolme huoltoasemaa. Lisäksi löytyy terveyskeskus, kirkko, paikallismuseo, seurakuntatalo, kirjasto, museosilta, kunnantalo, paikallislehden toimitus, seitsemän ravintolaa sekä toimistoja ja pienempiä liikkeitä.


Minä asuin melkein 19-vuotiaaksi Pihtiputaalla, keskustassa, samassa rivitaloasunnossa. Muutin opiskelemaan Jyväskylään syksyllä 2011, mutta yhtä vuotta lukuun ottamatta olen työskennellyt joka kesä kuukaudesta kolmeen paikallislehdessä, joten kesät olen viettänyt aika tiiviisti kotikonnuilla.


Pihtiputaalla parasta on rauhallisuus, luonto ja se, että joka paikkaan on niin lyhyt matka. Kun asuu kylällä, kaikki tarpeellinen löytyy parin kilometrin säteeltä. Se tekee elämästä todella helppoa. Kun on tottunut maalla siihen, että oman kylän palvelut ovat niin lähellä, tuntuu kaupungissa hankalalta matkustaa joka paikkaan niin pitkiä aikoja. Tietenkään Pihtiputaalta ei kaikkia palveluja löydy, mikä tietää täällä asuville säännöllisiä reissuja lähimpiin kaupunkeihin. Jyväskylään matkataan ainakin terveyspalvelujen perässä 138 kilometriä. Se tietysti hankaloittaa elämää kovasti. Toisaalta monia juttuja on tullut matkattua tekemään Jyväskylästä tännepäin kuten huollattamaan autoa ja vaihdattamaan renkaita sekä teettämään ompelutöitä, koska hinnat ovat huokeammat ja asioiminen on helppoa tutuissa paikoissa.


Tämäkin kesä on tosiaan suurimmilta osin kulunut Pihtiputaalla, kun toukokuussa tein kouluhommia täällä ja kaksi viikkoa töitä lehdessä ja järjestettiin Villen ylioppilasjuhlia. Kesäkuun alkupuoliskon olin muualla, mutta juhannukseksi tulin takaisin ja heinäkuun alussa alkoi työt lehdessä. Noin puolentoista viikon päästä pakkaan kamppeeni ja suuntaan etelään. Hui, alkaa vähitellen jännittää jo!
Proudly designed by Mlekoshi playground