Muutoksia

Hola kaverit! Onko siellä ruudun toisella puolella enää ketään? Mun elämä on ollut kaaoksessa niin monella tasolla viime viikot, että hyvä kun on kaikesta selvinnyt. Siksi blogiin kirjoittelu on jäänyt, mutta siitä en ota stressiä, kun sitä stressattavaa on muutenkin vaikka muille jakaa.

Haluan nyt avata tänne blogin puolelle hieman, mitä kaikkea tässä on ollut meneillään. Opinnot etenevät hitaasti mutta varmasti kohti loppuaan ja olen muuttamassa Vantaalle. Omaisuus vietiin Myyrmäessä sijaitsevaan kaksioon jo pari viikkoa sitten ja minä menen perässä, kunhan saan hommat Keski-Suomessa pakettiin. Olen nyt asustellut ystäväni Idan olohuoneessa, kun Pellonreunassa ei juuri tavaraa enää ole. Antti tulee perjantaina Jyväskylään ja siivoamme yhdessä kämpän ja sunnuntaina jätän avaimet asunnolle. Sen jälkeen olisi luvassa vapun juhlintaa, kirjatentin tekeminen ja viimeinen graduseminaari. Sittenpä alkaisi kaikki Jyväskylässä tehtävät asiat olemaan valmiina. Ensi viikon perjantain seminaari on viimeinen kontaktiopetustapaaminen yliopistolla. Sen jälkeen on vain selvitettävä pari asiaa ja kirjoitettava tutkimusraportti ja gradu loppuun, jotta viimein valmistuisi. Niin vähän, mutta kuitenkin niin paljon tehtävää.

Tein helmikuussa postauksen mahavaivoista ja niiden kanssa onkin tässä ollut aikamoista taistelua. En ala sitä prosessia sen tarkemmin kuvailemaan, mutta monta lääkärikäyntiä, kaksi tähystystä ja lääkekuuri on takana ja viimein maha on tavanomaisessa kuosissaan. Sairastinpa tuossa viikon mittaisen päänsärynkin niskajumien vuoksi, joten kaikkea pientä mukavaa arkea haittaavaa kremppaa tässä on ollut. Siksi opinnot eivät ole aina edenneet niin nopeasti kuin olisivat voineet. Mutta tällaista minun elämäni sairastelujen kanssa on ja se pitää oppa hyväksymään. Onneksi nyt on vointi parempi, mitä nyt väsymys meinaa vaivata kaiken touhotuksen vuoksi. Pääasia on kuitenkin se, että olen saanut asioita tehdyksi.

Muuttourakan yhteydessä teimme päiväreissun Tallinnaan muuttoporukan kanssa. Se oli minun vähäiset voimani huomioon ottaen aika raskas reissu, mutta toisaalta oli kyllä hauskaakin. Tämän postaukset kuvat ovat tuolta reissulta, kun yritin edes vähän nappailla kuvia sieltä täältä.

Kävimme reissulla syömässä Telliskivessä F-hoonessa. Kyseisessä vanhaan tehdasrakennukseen perustetussa ravintolassa olen käynyt aiemminkin ja hyvää ruoka oli jälleen. Alkupalaksi söin vuohenjuustoannoksen, jossa oli rucolaa ja punajuuripestoa ja se oli niin hyvää! Risotto lihapalojen kanssa oli myös oikein maukasta, mutta lihat hämmensivät minua, koska tarkoitus oli syödä kasvisversio. Tilatessa en kuitenkaan älynnyt, että samasta ruoasta oli lihaversiokin tarjolla. Olipahan ainakin ruokaisa annos!

Sellaista kuuluu tänne. Mites teidän kevät on edennyt?

Lauantai Tallinnassa

Heipä hei! Taas on jäänyt blogi vähän taka-alalle, kun on ollut aika touhuntäyteinen viikko. Maanantaina palailin Jyväskylään, kävin Powerin ajavaisissa ja opiskelin, tiistaina sain viimein Suskin katsomaan meidän kämppää ja vähän kuvailemaan ja pelailemaan, keskiviikkona meillä oli Mitä-verkoston kanssa suuri päivä, kun järjestettiin dokkari-ilta ja neljän hengen porukalla leivottiin yhdestätoista asti. Eilen taas olin yliopistolla demoissa ja kirjoittelin kotona kovaa kyytiä erästä ihanaa politiikka-analyysia, kun taas illalla käytiin YKP:n tyttöjen kanssa kaupungilla kolmioilla pyörähtämässä. Tänään tulin Pihtiputaalle ja siinähän ne tämän viikon arkipäivät sitten menivätkin. Pian tulee vähän kuvamateriaalia tiistailta, kun kuvattiin niin kovin lyhyeltä tuntuneessa ajassa miltei kaksisataa kuvaa. Mennään nyt kuitenkin pikapikaa tämän postauksen aiheeseen, ettei nämä seikkailut jää tyystin kertomatta!

Kaksi viikkoa sitten viikonloppuna nimittäin lähdin Antin ja Antin siskon ja veljen kanssa reissaamaan. Antin pikkuveli täytti 18 vuotta syyskuussa ja sisarukset halusivat keksiä hänelle hauskan lahjan, joten päättivät ostaa matkaliput Tallinnaan. Lähdimme sitten perjantaina Antin ja Ekin kanssa Onnibussilla kohti Helsinkiä yöpymään Ellin luokse. Lauantaina aamulla hyppäsimme laivaan ja olimme päivällä Tallinnassa. Ensimmäisenä suuntasimme Telliskiven kaupunginosaan lounaalle. Menimme F-hooneeseen istuskelemaan ja syömään. Minä löysin listalta vegaanisen annoksen ja se oli todella hyvää!

Ruoan jälkeen kävelimme Telliskiven alueella ja etsimme baaria, johon mennä istuskelemaan. Astuimme sisälle erääseen rakennukseen ja kävelimme yläkertaan, jossa oli kirpputori. Se oli jännä paikka, myynnissä oli kunnon vanhaa tavaraa koriste-esineistä neuvostoaikaisiin rintaneuloihin. Siellä emme kovin kauaa viihtyneet, mutta alakerrasta löysimme oikein hauskan ja tyylikkään baarin, jossa istuskelimme jonkin aikaa.

Telliskivestä ajelimme taksilla Virukeskukselle. Siellä on Sanrion Hello Kitty -kauppa, josta kuulin ensimmäisen kerran joskus nelisen vuotta sitten porukoiden käytyä Tallinnassa. Kadehdin silloin kovasti, etten päässyt käymään liikkeessä ja nyt kun menimme ajan kanssa Tallinnaan, halusin päästä näkemään paikan. Etsimme Antin kanssa kauppaa varmaan tunnin ajan netin ja opastetaulujen avulla ja myyjiltä kysellen, mutta emme löytäneet sitä. Minua harmitti ihan vietävästi. Emme viettäneet aikaa keskuksessa kovin pitkään etsiskelyoperaation jälkeen, joten en enää kuin vilkaissut Kaubamajan luonnonkosmetiikkapuolen, mutta en ostanut sieltäkään mitään. Kauppakierroksen jälkeen lähdimme vanhaan kaupunkiin ja menimme Hell Hunt -nimiseen paikkaan syömään. Otimme kunnon alkupalat: leivitettyjä juustopalleroita, valkosipulileipää ja ranskalaisia. Minä tilasin pääruoaksi kasvispurilaisen ja oli muuten hyvää. Maha täyttyi kyllä ihan kunnolla! Ruoan jälkeen olikin aika mennä jo satamaan päin ja päättää reissu. Saimme siis vietettyä oikein hauskan lauantaipäivän ja minäkin pääsin hetkeksi irti kaikista velvollisuuksistani. Tuli kyllä tarpeeseen!

Meren toiselle puolen

Viime torstaina aurinko paistoi täydeltä taivaalta. Minä ja Antti hyppäsimme Ilonan ja Paavon kyytiin ja lähdimme pariskuntareissulle kohti Tallinnaa. Koska kunnon reissussa pitää olla pieniä jännitysmomentteja, oli Paavo tajunnut edellisenä iltana kahdentoista aikaan passinsa olevan vanhentunut. Minun piti sitten kiirehtiä tiimitapaamisesta ennen aikojaan pois, jotta pääsimme kaasuttelemaan Helsinki-Vantaalle hakemaan uutta passia ennen laivaan menoa. 

Kaikki meni kuitenkin hyvin ja uusi passi pääsi omistajansa haltuun. (Lopulta sitä ei kysytty missään, mutta Paavo näytti sitä silti terminaalin luukulla. Olipahan kuitenkin varauduttu.) Illalla kävimme laivabuffetissa, jossa minä sain mahan turvotuksen ja pahoinvoinnin. Koska vehnäleipä oli liian suuri kontrasti meikän kasvispainotteiseen dieettiruokavalioon.

Aamulla olimme seitsemän jälkeen virkeinä kuin peipposet Tallinnassa ja meillä oli vajaat kymmenen tuntia aikaa seikkailla maissa. Lähdimme tyhjinä ammottavien massujemme kanssa etsimään ruokapaikkaa, mutta eihän mikään niin varhain auki ollut. Lopulta löysimme kahdeksalta aukeavan Kohvik Lyonin, jonka ovella notkuilimme hyvän aikaa ennen kuin pääsimme sisään. Emme tohtineet mennä ihan tasalta, vaan tyylikkäästi vasta vartin yli. Paikka oli aivan ihana. Söimme maittavat aamiaiset, minä ja Antti täytetyt croissantit ja matkaseuralaisemme saivat mannapuuroa.

Aamupalan jälkeen hyppäsimme ratikkaan ja suuntasimme Kadriorgin puistoon. Paikka oli aivan ihana kaikkine söpöine taloineen, suihkulähteineen ja linnoineen. Ja puistoa riitti.

Valokuvauksen ja puistokäppäilyn jälkeen menimme alueen perukoilla sijaitsevaan taidemuseo Kumuun. Sisääntuloaula muisutti kovasti Kiasmasta kuten paikan tunnelma muutoinkin. Olimme onnekkaita, sillä tuona kyseisenä päivänä oli Kumuun avattu Marko Mäetammin näyttely. Teemana oli elämän raadollisuus kotopiirissä ja sieltä löytyi seinän kokoisia kaunokirjoitettuja tekstejä ja sarjakuvia sekä nukketaloja ja salainen huone vaatekaapista. Näyttely oli huikaiseva ja ajatuksia herättävä. Kiersimme toki muitakin näyttelyjä, mutta ne eivät olleet niin vaikuttavia. Mutta Mäetammin näyttelyn ansiosta vierailu oli oikein onnistunut.

Museon jälkeen alkoi nälättää ja lähdimme ratikalla toiselle puolelle kaupunkia Kalamajan alueelle. Ilona tiesi vinkata ihanan Boheem kohvikin, jossa nautimme oikein maittavat lounaat. Minä valitsin pasta-annoksen ihan siitä ilosta, että sain a) poiketa hyvästä syystä dieetistä ja b) vehnää, koska se tekee minut niin kovin iloiseksi silloin harvoin kuin sitä nykyään syön.

Koska mikään reissu ei ole mitään ilman pientä sairastelua, oli minulla pienimuotoista migreeniä. Suomesta rahdatut lääkevarannot loppuivat, joten saavuttuamme Vanhaan kaupunkiin suuntasimme ensi töiksemme vanhaan, turistikohteena toimivaan apteekkiin, josta kuitenkin söpöstä ulkomuodosta huolimatta sai jopa niitä lääkkeitäkin. Ilona puhui viroa, minä sanoin, mitä lajia halusin ja Antti maksoi eli tarvitaan ainakin kolme suomalaista ostamaan lääkettä tallinnalaisesta apteekista, heh.

Lääkkeiden saannin jälkeen meikän olo helpotti ja pariskunnat erkanivat hetkeksi. Minä ja Antti istahdimme Beer House -nimiseen kuppilaan, jossa Antti nautti paikan nimessäkin mainittua juomaa ja minä otin limsaa. Hauska paikka tarjoilijoiden asuja myöten.

Istuskelun jälkeen käväisimme kaupassa ja sitten olikin jo aika suunnata takaisin satamaan ja matkata kotia kohti. Laivamatkan jälkeen minä ja Antti menimme katsomaan Kingsman-leffaa Onnibussia odotellessamme. En tiedä, oliko elokuva oikeasti niin mainio kuin miltä se niillä energiatasoilla tuntui. Joka tapauksessa viihdyimme hyvin ja bussimatkan pituisten unien jälkeen olimme puoli neljän aikaan kotona sängyssä.

Reissu oli oikein hauska ja osaltaan lievitti silloista pääsykoepaniikkia, kun pääsi vähäksi aikaa muihin ympyröihin. Kiitokset Ilonalle ja Paavolle, että pyysivät meitä mukaansa reissuamaan. Seuraavaa reissua odotellessa!