Uusi ihanuus

Nyt oli pakko tulla kertomaan teillekin, mitä menin tekemään maanantaina. Olin viikonlopun ahkerasti töissä, joten ajattelin maanantaina vähän tuhlailla. Nimittäin olen pidempään jo tuskaillut, kuinka huono tällä hetkellä suurimman osan kuvausajastani käytössä oleva kittiputki onkaan.

Joten nyt olen uuden Canon EF 50mm f/1.8 STM -objektiivin onnellinen omistaja! Olen tästä hankinnastani niin innoissani! Nyt on taas uutta intoa valokuvaamiseen, kun on kunnon putki käytössä. Tuo 1.8-arvon aukko on jotain niin siistiä entiseen 4.5 verrattuna! Ainoa hankaluushan tuossa on kiinteä 50 mm:n polttoväli, mutta en anna sen häiritä, vaan nautin täysillä putken valovoimaisuudesta.

Putken ostin Ylivieskan Kärkkäiseltä. Olimme alun perin menossa Kärkkäiselle, mutta halusin ensin käydä metsästämässä putkea Gigantista ja Prismasta, joissa molemmissa oli ihan surkea objektiivivalikoima. Olisi vain pitänyt suoraan mennä Kärkkäiselle, sillä sieltähän tuo ihanuus sitten löytyi. Hintaa sillä oli 139 euroa, mikä ei ollut paha siihen nähden, että netistä halvin hinta, jonka postikuluineen löysin oli noin 131 euroa. Mieluummin ostan aina kivijalkakaupasta.

Tuo ylläoleva kuva on vähän suttuinen, kun otin sen puhelimella, mutta halusin kuvan koko uudesta vakiokuvausvarustuksestani. Tuo uusi putki kun on niin pienikin verrattuna siihen kittiputkeen, että on myös paljon helpompi kantaa kameraa nyt mukana. Tämä on rakkautta. ❤

Bloggaajien Avon-ilta

Viime viikon tiistaina pääsin osallistumaan elämäni toiseen bloggaajatapahtumaan, vasta kahden viikon jälkeen edellisestä. Olen lisännyt muutamiin uusimpiin instakuviini häshtagin fabulousbloggerlife, sillä sitähän tämä selkeästikin on!

Kyseessä oli Nainen tummissa -blogin Minttu-Maarian järjestämä Avon-ilta. Minttu-Maaria on ammatiltaan kotitalousopettaja, joten iltaa vietettiin Mankolan koulun kotitalousluokassa. Kutsun saatuani ihmettelin hieman, miksi tilaisuus järjestetään koululla, mutta paikan päällä asia selvisi. Tila oli kyllä oikein hyvä illanviettoa varten ja koristelut olivat kauniita. Pöytä oli laitettu koreaksi, mikä aina lämmittää tällaisen herkkusuun sydäntä. Tarjolla oli punajuuri-suklaamutakakkua, kinkku-paprika-sipulimuffineja ja cheddar-keksejä, jotka kaikki olivat gluteenittomia, ah! Rieskarullien täytteenä oli pestoa, salaattia, tomaattia ja aurinkokuivattua tomaattia ja vaikka ne eivät olleetkaan gluteenittomia, piti niitäkin maistaa! Kaiken kruunasi itsetehdyt vaahtokarkit. Voisin nautiskella Minttu-Maarian tarjoiluista useamminkin.

Aloitimme tapahtuman katselemalla pari Avonin videota ja kuuntelemalla Avon Suomen maajohtajan esittelyä. Täytyy myöntää, etten tiennytkään, kuinka suuresta yrityksestä onkaan kyse maailman mittakaavassa. Avon on jotenkin yrityksenä ollut minulla hieman hämärän peitossa, vaikka jotain tuotteita ostin joskus markkinoilla olleesta myyntikojusta, kaverini kautta kuvastosta ja joskus olen selaillut äidin kavereiltaan saamia kuvastoja. Lisäksi sain viime jouluna lahjaksi hius- ja suihkutuotteita. Oli siis hyvä päästä kuulemaan lisätietoa yrityksestä.

Koska minä olen tällainen jäärä, kosmetiikkayritysten ja -tuotteiden eettisyys kiinnostaa kovasti, sillä haluan olla varma, mitä merkkejä voin todella suositella ja minkä yrityksen toimintaa haluan tukea. Avonilla on keskitytty sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, sillä koko Avonin toimintaidea suoramyyntiyrityksenä perustuu naisten työllisyys- ja ansaintamahdollisuuksien lisäämiseen ja sitä kautta itsenäiseen tekemiseen ja voimaantumiseen. Pidän todella paljon tästä ajatuksesta, varsinkin kun Avon on levittäytynyt kansainvälisesti niin laajalle, että kauneuskonsulttina toimiminen voi varmasti joissakin maissa olla todella merkittävää itsenäistä toimintaa naisille. Lisäksi Avon lahjoittaa rahaa rintasyövän vastaiseen kampanjaan, kotiväkivaltaa kokeneiden naisten auttamiseen tähtäävään kampanjaan sekä metsäkadon hyväksi työtä tekeviin rahastoihin erityisiä hyväntekeväisyystuotteita myymällä. Luonnonkosmetiikkaa Avonilta ei valitettavasti löydy, mikä rajaa osaltani kiinnostustani laajasta tuotevalikoimasta. Täytyy myöntää, etten illan perusteella tiennyt Avonin tuotanto-oloista tai siitä, käyttävätkö he eläinkokeita, mutta en halunnut kauneusillassa ruveta kyselemään tällaisia. Nopealla netin selauksella selviää, että Avon ilmeisesti käyttää eläinkokeita. Avonilla siis sosiaaliset asiat on hyvällä tolalla, mutta ympäristö- ja eläinoikeusasiat ei ehkä niinkään.

Näistä syistä Avonissa minua ennen kaikkea kiinnostaakin, mikä on ehkä hieman hassua, kaikki muu kuin kosmetiikka. Avonin tuotevalikoima on todella laaja ja sieltä löytyy koruja, asusteita, kelloja, vaatteita, laukkuja, kynsienlaittovälineitä sekä kuntoilu- ja keittiötarvikkeita. Hinta näissä on kohdillaan, joten mikäpä ettei! Illan aikana minua meikattiin ja kätösiäni kuorittiin, mikä sai minut niin hyvälle tuulelle, että otin Avonin asiakasnumeron itselleni. Laitoimme eilen äidin kanssa ensimmäistä tilausta tulemaan ja minulle on tulossa pitsirintaliivit, tuubihuivi, kynsinauhatyökalu ja korvakoruja. En malta odottaa!

Tuotteisiin tutustumisen ohella söimme, joimme skumppaa ja jutustelimme. On aina kivaa tutustua uusiin ihmisiin ja jutella heidän kanssaan. Lisäksi saimme matkaamme lahjakassit (en suostu käyttämään sanaa goodiebag), joista löytyi Avon Life -tuoksua, silmämeikin pohjustusvoidetta sekä näytteitä ja kuvastoja. Oikein arvokkaan paketin saimme, mistä olen todella iloinen. Itse kun olen tällainen yliherkkä, en pysty tuota tuoksua ottamaan käyttööni, mutta eiköhän sille löydy vielä uusi omistaja.

Sellaisia mietteitä ja tunnelmia viime viikon Avon-illasta. Olen todella kiitollinen Minttu-Maarialle, joka jaksoi järjestää tällaisen arjen piristyksen meille jyväskyläläisille bloggaajille ja ystävilleen. Tällaiset tulee tarpeeseen pimenevässä syksyssä!

Luonnonkosmetiikan helmet

Minun on pitkään pitänyt tulla kertoilemaan, miten tutustuminen luonnonkosmetiikkaan on edennyt. Koska olen niin hidas käyttämään joitakin tuotteita loppuun, en ole vielä kaikilla osa-alueilla päässyt ollenkaan testailemaan luonnonkosmetiikkaa. Koska minähän en hyviä tuotteita heitä pois, vaan käytän kaiken tunnollisesti loppuun. Useita tuotteita olen tästä huolimatta päässyt jo testailemaan ja käyttämään ihan kunnollakin, ajattelin tulla suosittelemaan teille joitakin tuotteita, joihin itse olen ollut todella tyytyväinen. Olen poiminut ja muokannut jokaisesta tuotteesta lyhyen kuvauksen niitä myyvistä verkkokaupoista ja samalla etsinyt erilaisia hintoja, joilla tuotteita myydään, jotta pääsee vähän kärryille, missä hintaluokassa pyöritään.

1) Lushin nestemäinen huulipuna, sävy voimakas, hinta 17,50 € 
Nestemäisissä huulipunissa on ihanan pehmeä pohja, joka sisältää luomujojobaöljyä, kandelillavahaa ja ruusuvahaa. Huulipunat myydään kierrätettävissä lasipulloissa, ja kaikki värit ovat vegaanisia.
Kukaan ei varmastikaan ole välttynyt kuulemasta Lushin tuotteista, mutta mielestäni niistä ei voi puhua liikaa. Tuotteiden ainesosat ovat pääosin luonnollisia ja vegaanisia, mistä yhtiö on erittäin tarkka. Tällaisen yhtiön filosofiaa voin kannattaa täydestä sydämestäni. Vaikka Lush ei täysin luonnonkosmetiikkaa olekaan, esittelen tuotteen joka tapauksessa tässä postauksessa. Käytössäni ollut nestemäinen huulipuna on oikein mukava tuote, sävy on juuri nappiin minulle sopiva. Enemmän puikkomaisia huulipunia käyttäneelle tämä oli aluksi hieman erikoisen tuntuinen, mutta kun olen päässyt vauhtiin tämän kanssa, ei voi kuin suositella. Pigmenttisyyttä löytyy ja koska tuo tosiaan on nestemäinen, se ei myöskään kuivata huulia niin pahasti.

2) Bohon nestemäinen eyeliner, sävy musta, hinta 12,90€ - 13,90€
Musta nestemäinen rajauskynä, joka on ihanteellinen herkkäihoisille. Vaikuttavat pääraaka-aineet ovat salvia ja akaasia. Tuote on vegaaneille sopiva.
Boho on merkkinä uudempi tuttavuus. Heidän tuotteitaan löytyy ainakin Ekoloista. Tämä nestemäinen eyeliner on oikein hyvä tuote. Pientä miinusta valitettavasti joudun kuitenkin antamaan juurikin tuosta nestemäisyydestä, sillä jos tuotetta on siveltimessä liikaa, se jää luomelle liian kosteaksi ja sotkee. Mutta itse olen ottanut tuotetta varovaisemmin, minkä jälkeen sotkua ei juurikaan synny. Mutta koska tämä on niin nestemäistä, on sen levittäminen myös todella helppoa ja sen avulla saa aikaan näytävät rajaukset. Eli puolensa ja puolensa.

3) Laveran mineraalipuuteri 17,20€ - 17,50€
Valoa heijastavia mineraaleja sisältävä kivipuuteri. Antaa matan lopputuloksen. Sopii meikin kiinnittämiseen. Ei sisällä talkkia. NaTrue-sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, vegaaninen.

Tämä on näistä tuotteista ehdottomasti paras. Mukavan riittoisa ja hyvin kiiltoa peittävä puuteri. Ei jätä jälkiä itsestään, vaan viimeistelee meikin tyylikkäästi. Suosittelen ehdottomasti! Muutenkin olen Laverasta merkkinä pitänyt oikein paljon, ainoastaan vielä melko vähäisessä käytössä ollut ripsiväri on vähän kyseenalainen. Pitää kuitenkin käyttää sitä vielä enemmän, ennen kuin osaan lopullisen tuomion antaa.

4) L'erboristican kasvovesi 11,40€ - 13€
Kasvovesi, joka koostuu 100% ekologisista uutteista sisältäen argan-öljyä sekä hyaluroni- ja alfahydroksihappoa. Antaa raikasta heleyttä kasvoille ja on täysin alkoholiton. Ei sisällä parabeeneja, mineraaliöljyjä, silikonia, väriaineita tai eläinperäisiä aineita. Dermatologisesti testattu.
Tämä on tehokas, mutta lempeä puhdistusvesi kasvoille. Meikit lähtee hyvin ja tuote jättää hyvän tunteen kasvojen iholle. Minulla on todella herkkä iho, mikä osaltaan lisää kiinnostustani luonnonkosmetiikkaan. Minulla on eräs synteettinen herkälle iholle suunnattu kasvovesi, mutta se tuoksuu todella voimakkaalta ja kasvojen iholle jää jotenkin tunkkainen olo. Kun taas tätä käyttäessäni ihoni tuntuu raikkaalta ja aidosti puhdistetulta.

Näin loppuun sanon vielä, että kyseessä ei siis ole mikään kaupallinen yhteistyö, vaan nämä ovat omia rehellisiä mielipiteitäni näistä tuotteista. En ole mikään kosmetiikka-asiantuntija, mutta toisaalta se on ehkä vain hyvä tällaisten arkimeikkien arvostelussa, sillä jos jokin tuote tuntuu minulla vaikealta käyttää, se ei todennäköisesti ole sopiva muillekaan. Luonnonkosmetiikasta niitä vaikeakäyttöisiä ja epätoimiviakin tuotteita kun todella löytyy. Lisäksi näillä toki on enemmän hintaa moneen synteettiseen halvempaan tuotteeseen verrattuna, mutta itsellä kaikki tuotteet kestää todella kauan ja mieluummin käytänkin vähän enemmän rahaa puhtaisiin, sekä minulle että ympäristölle parempiin tuotteisiin kuin haalisin paljon halpaa huonoa kosmetiikkaa.

Oletteko te testanneet luonnonkosmettiikkaa tai onko teillä kokemusta näistä tuotteista?

2011

Joskus mieleen tulee muistoja. Hetkiä menneiltä ajoilta. Tunnelmia, tuntemuksia, ajatuksia. Alkaa pistellä rintaan. Tulee ikävä. Niitä hetkiä ei saa koskaan takaisin. Pitää yrittää muistella, etteivät kokonaan unohtuisi.

Moni ihminen on ollut todella tärkeä. Olen elänyt heidän kanssaan päivittäistä arkea. Kasvanut. Nyt tuskin tiedän, mitä he tekevät tai missä asuvat. Olen saanut olla mukana monenlaisissa yhteisöissä. Olla osa jotakin. Tehdä asioita ihmisten kanssa. Kokea unohtumattomia hetkiä. Harpata pidempiä ja lyhyempiä askelia.

En tiedä, missä olette, mitä teette, muistatteko enää minua. Minä muistan. Minä muistan ihmiset ja hetket. Aikakaudet ja kasvukivut. Arkipäivät, viikonloput, kesät. Ja kun muistan, olen onnellinen.

Syyskuun kiitollisuuksia

Syyskuu oli oikein vauhdikas kuukausi opiskelujen alkamisen vuoksi. Kuu alkoi Pihtiputaalla ollessa, sillä minulla oli töitä ensimmäisenä viikonloppuna. Antti oli meillä lauantaihin asti ja perjantaina kävimme näkötornilla ja evästelemässä luonnon helmassa. Sää oli hyvä ja oli oikein leppoista!

Maanantaina päästiin vielä täydentämään marjavarantoja, kun kävimme puolukassa. Tiistaina palailin Jyväskylään viettämään vauhdikasta opiskelujen aloitusviikkoa. Kävimme keskustassa parina iltana ja perjantaina lähdettiin Vesangalle mökkeilemään YKP-porukan kanssa ja meillä oli ihan mahtava reissu! Tyttöjen kanssa nähtiin lauantaina juttelun ja herkkujen merkeissä.

Toisella viikolla alkoivat luennot ja sitten paneuduttiin opintoihin ihan toden teolla. Kävimme maanantaina Antin kanssa pumpissa ja pystyin vuosien jälkeen liikkumaan ilman huimausta, mikä oli ihan loistojuttu. Kävin myösvuoden ekoissa KorteForte-kuoron harkoissa. Samalla tulin kipeäksi ja koko lukuvuoden ensimmäiset luennot meni kipeänä värjötellessä, siinä oli ihanat seitsemän tuntia. Sairastelun takia jouduin jättämään välistä Fokuksen fuksiaiset ja ABC-sitsit ja kolmiot, joista jälkimmäisen missaaminen harmitti pahemman kerran, kun liput oli pitänyt varata totta kai etukäteen. Perjantaina sentään jaksoin lähteä YKP-kavereiden tupareille ja minä lupauduin ostamaan lahjaa. Törsäsin Ekolossa ihan toden teolla, mikä oli oikein hauskaa. 

Loppuviikko meni ihan rauhallisissa merkeissä, mitä nyt kävimme sunnuntaina Ween maan wiljaa -messuilla Paviljongissa kiertelemässä ja ostamassa mausteita ja valkosipulimajoneesia. Sen jälkeen käväisimme ottamassa kuvia yhdessä puistossa ja vähän hulluttelemassa.

En muista, olenko kertonut täällä, mutta olen innostunut kalenterin koristelemisesta. Liityin Facebookin Planner Lovers Finland -ryhmään ja minulle aukeni uusi maailma, jossa naiset keskustelevat tarroista, kulmien pyöristäjistä ja käsialoista sekä esittelevät viikkoaukeamiaan. Minulla ei ole varaa hienoihin plannereihin ja jokaviikkoisiin tarrahankintoihin, mutta omien resurssieni puitteissa koristelen nyt tuota personal planneriani. Kuvassa näkyvä kolmas viikko sisälsi kipeänä olemista, luennoilla istumista, peli-iltaa, luentopäiväkirjan vääntämistä, seuratanssituntia, artikkelin lukemista ja AIESEC-seminaarin, jossa sain kertoa Kroatian seikkailuistani. Perjantaina lähdin Pihtiputaalle vauhdikkaaseen työviikonloppuuni, jossa tekemistä riitti.

Viikko sitten maanantaina palasin aamusta Jyväskylään ja illalla osallistuin Teeleidissä järjestettyyn bloggaajien teenmaisteluiltaan. Tiistaina luentojen jälkeen pidimme Mitä-verkoston uusien illan, jonne oli löytänyt tiensä monta uutta vapaaehtoista. Olimme ehkä vähän pähkinöissämme. Keskiviikko kului haalarimerkkejä ommellen, kaupassa käyden ja tyttöjen kanssa Revolutionissa syöden. Torstaina osallistuin YKP-porukan ja Antin kanssa Approille ja suoritimme itsemme Antin kanssa übertohtoreiksi.

Perjantaina osallistuimme tutkijoiden yöhön, Antti esitellen erästä laitetta ja minä uunona nanotalolla kierrellen. Myöhemmin kävimme yhdessä vilkaisemassa biologian laitosta ja Agoran aulassa Antti kokeili virtuaalitodellisuuslaseja. Psykan laitoksella kuulimme esittelyä kolmen miljoonan arvoisesta aivojen magneettikenttien tutkimuslaitteesta. Oikein kiinnostava tapahtuma siis!

SYYSKUUN KIITOLLISUUKSIA

❤ Pyörä on hyvässä kunnossa viimein ❤ Ja ihanan violetti ❤ Nauroin sydämeni kyllyydestä ❤ Antti auttoi tavaroiden ja tiskien kanssa ❤ Päiväunet oli kivat ❤ Oli kivaa jutella tyttöjen kanssa ❤ Jaksoin lähteä flunssasta huolimatta luennoille ❤ Söin sipsejä ❤ Lozzilla oli hyvää ruokaa ❤ Sain nukkua kunnolla pitkään ❤ Laitoin kynttilöitä esille tunnelmaa luomaan ❤ Laittauduin kunnolla pitkästä aikaa ❤ Saatiin käytyä aamupumpilla Antin kanssa ❤ Nestemäisen typen avulla jäädytetty vaahtokarkki oli hyvää ❤

Tiimipostaus | Aihetta kiitollisuuteen

On lokakuu ja sen ensimmäinen lauantai eli on blogitiimipostauksen aika! Tällä kertaa mietittiin tyttöjen kanssa kysymyksiä, jotka herättelevät miettimään, mistä asioista olemme elämässämme kiitollisia.

Kolme asiaa, joista olet kiitollinen Suomessa?

★ Hyvinvointivaltiosta, joka on mahdollistanut koulunkäymisen yliopisto-opintoihin saakka, antanut rahaa siihen, hoitanut, välillä hieman vaihtelevan tasoisesti, mutta hoitanut kuitenkin sairauteni ja antanut turvallisen ympäristön kasvaa nuoreksi aikuiseksi.
★ Aidosta kulttuurista. Suomea usein mollataan small talk -kulttuurin puutteesta, mutta toisaalta se luo tietynlaisen aitouden keskusteluihin. Osallistuin AIESEC:n lähtöseminaariin toukokuussa ja siellä eräs vietnamilainen, Jyväskylässä opiskeleva tyttö kertoi, kuinka hän alkoi ikävöidä Suomeen Kreikassa ollessaan ja kuinka hän kotimaassaan käydessään hämmentyy siitä, miten paljon ihmiset puhuvat ja kyselevät kuulumisia, mutta kuinka vähän heitä vastaus kiinnostaa. Suomessa taas kysytään, jos halutaan kuulla vastaus. Tämä on mielestäni ihailtavaa.

★ Neljästä vuodenajasta. Vaikka tykkään kesästä todella paljon, huomasin Kroatiassa, etten lopulta nautikaan jatkuvasta helteestä. Suomen kesä harvoin on niin kuuma, että se minulle aiheuttaisi ongelmia, joten nautin kovasti Suomen kesäisestä lämmöstä. Lisäksi rakastan syksyä ja kevät antaa aina uutta voimaa valon määrän lisääntyessä. Talvi ei ole erityinen lempparini, mutta se kuuluu vuodenaikojan kiertoon ja siitäkin voi löytää monia hyviä juttuja, joten arvostan myös sitä.

Asia, josta olet kiitollinen vanhemmillesi?

★ Kaikesta, minkä he ovat tehneet eteeni. Ovat huolehtineet minusta ja kasvattaneet minut tällaiseksi kuin olen nyt. Aina tarvittaessa saan heiltä apua ja opiskeluaikani on ollut tietyllä tavalla oikein rentoa heidän antamansa taloudellisen tuen turvin. Kotona käydessäni saan aina marjoja, mehua ja hirvenlihaa mukaani, mitä arvostan todella paljon. Pitäisi pystyä sanomaan myös kasvotusten, kuinka kiitollinen kaikesta onkaan.

Mitä ihanaa on jo tapahtunut tänä vuonna?

★ Tänä vuonna olen opiskellut yhteiskuntapolitiikkaa, josta olen erittäin kiinnostunut. Olin Kroatiassa elämäni vaiheikkaimmalla matkalla. Olen saanut työskennellä toimittajana viikonloppuhommissa ja kesällä kuukauden verran ihan täyspäiväisesti. Sain lomailla kuukauden ajan ja ottaa rennosti koti-Suomessa. Syksy on alkanut vauhdikkaasti opiskelujen ja vapaa-ajan tapahtumien siivittämänä. Toissapäivänä osallistuimme Kauppakadun Approon ja meillä oli oikein hauskaa. Alkuillasta tapasin Ylä-Ruthin vessajonossa tytön, joka oli hämmentynyt nähdessään minut, sillä on lukenut blogiani jo neljän vuoden ajan. Sydämelliset kiitokset vielä sinulle, teit illastani entistäkin paremman!

Asia, josta et aina muista olla kiitollinen?

★ Meille niin perustavanlaatuisista elämän edellytyksistä, joita pidämme itsestäänselvyyksinä. Puhdas hanavesi, asunto, terveellisen ruoan saatavuus, vaatteet ja mahdollisuus vaikuttaa ympärillä oleviin asioihin ovat joillekin vain kaukainen haave.

Kolme asiaa, joista iloitset syksyssä?

★ Opiskelujen alkaminen on aina kiva juttu, sillä silloin pääsee tekemään sitä, mikä edistää elämää ja unelmien saavuttamista kaikkein eniten.
★ Luonnon kauniit värit. Ruska ja maahan tippuneet keltaiset lehdet ovat vaan jotain niin kaunista.
★ Ilmojen viileneminen. Kohta varmaan kiroan kylmyyden jonnekin kauas, mutta tähän mennessä olen ollut sitä iloisempi mitä kylmemmäksi sää on muuttunut. Kroatian kuumuuden jälkeen nautin Suomen säästä todella.

Asia, josta et osannut olla kiitollinen lapsena, mutta jota nykyään arvostat?

★ Lapsena vietin paljon aikaa isovanhempieni kanssa. Totta kai arvostin heitä, pidin kovasti heidän kanssaan olemisesta ja he olivat minulle rakkaita. Mutta nyt kun on menettänyt kaikki isovanhempansa, arvostaa heidän kanssaan vietettyjä hetkiä vielä paljon enemmän kuin silloin nuorempana. Opin heiltä valtavan paljon kaikkea ja olen kiitollinen kaikesta siitä avusta, jota heiltä sain. Ikävä ei lopu koskaan, eikä heidän jättämää tyhjää paikkaa täytä mikään, mutta kaikkeen tottuu ja elämään astuu uusia ihmisiä ja asioita. Sellaista elämä on.

Mitä hyvää on tämänhetkisessä elämäntilanteessasi?

★ Joustavuus. Vaikka tietyllä tavalla työ, joka opiskelujen eteen pitää tehdä on paljon raskaampaa kuin töissä oleminen, on opiskeluissa kuitenkin niin suuri joustavuus sen suhteen, milloin hommia tekee. Olen siitä erittäin kiitollinen, sillä se oli olennaista erityisesti silloin, kun olin sairauksieni takia niin väsynyt, etten mitenkään olisi kyennyt käymään täyspäiväisesti töissä. Opiskelujen joustavuus kuitenkin mahdollisti opintojen ja sitä kautta elämän eteenpäin viemistä. Vielä toipilaana ollessakin tuo joustavuus on oikein hyvä juttu.

Asia, josta minun kuuluisi olla kiitollinen, mutta välillä se on hankalaa?

★ Hankalat asiat elämässä. Kukapa haluaisi rankkoja ja vaikeita asioita elämäänsä, mutta valitettavasti nekin kuuluvat siihen. Jos osaa katsoa oikealla tavalla, niistä voi oppia ja saada itselleen jotakin todella arvokasta. Esimerkiksi sairastelu hajotti minua erittäin paljon, mutta sen myötä arvostan jaksamista ja arkielämää ihan eri tavalla kuin ennen. Vaikeuksista pitää yrittää jaksaa selvitä ja sen jälkeen ottaa oppia niistä niin paljon kuin mahdollista.

Huh, olipas tämän kirjoittaminen jotenkin ajatuksia ja tunteita herättävää. Pari kyyneltäkin taisin tuossa kirjoittaessa vuodattaa. Välillä on oikein hyvä pysähtyä pohtimaan elämän perustavanlaatuisia asioita ja sitä, kuinka monesta asiasta saakaan olla kiitollinen. Kiitollinen olen tällä hetkellä myös tästä meidän blogitiimistämme, sillä se laittaa ajattelemaan juttuja, joihin muuten ei tulisi tartuttua. Tyttöjen postauksia pääsee päivän mittaan lukemaan näistä linkeistä.

Anniina // Heli // Jenna // Jenny // Jonna // Paula // Sini