Kohteena Näsinpuisto

Hirveä ahdistusstressipaniikki. Haluaisin valmistua kandiksi eli saada kaikki kurssit valmiiksi ennen ensi viikon keskiviikkoa, sillä silloin tapahtuu eräs erittäin odotettu ja ihana asia. Minä ja murunen hypätään lentokoneeseen, joka vie Münchenin kautta Firenzeen. Ai että, ei malttaisi odottaa enää ollenkaan!

Tekemistä on siis ollut. Olen tällä viikolla lukenut kirjan, ollut lukupiirissä, psykan luennolla, tehnyt opponoinnin ja lukenut kaksi muuta kandia, lukenut psykaa ja kirjoittanut 12-sivuisen esseen lastenkulttuurin tutkimuksesta. Vaikka Tampereen kauniit kuvat ovatkin houkutelleet kovasti, ovat edellä mainitut aktiviteetit puristaneet mehut minusta aika tehokkaasti. Niiden ohella kun olen lisäksi yrittänyt jonkin sortin sosiaalista elämääkin pitää pystyssä.

Mutta tässä näitä kaunokaisia on. Suski on kyllä ihan parasta kuvausseuraa, jälki on aina yhtä miellyttävää.

Tämän kertainen kuvauskohde on Näsinpuisto. Naurattaa ajatella koko paikkaa, sillä ensimmäisenä Tampereen päivänämme yritimme Antin ja Suskin kanssa ajaa Pyynikiltä kyseiseen paikkaan. Vaikka auton kyydissä oli yksi paikallinen ja kaksi kaupunkia melko hyvin tietävää ihmistä, ajelua kertyi muutamahko kilometri, mutta silti ei paikalle päästy. Aina tuli vastaan yksisuuntaisia, jotka veivät väärään suuntaan. Lopulta oltiin aika lähellä, mutta puistosta meidät erotti puro. Hauskaa meillä ainakin ajaessa ja sekoillessa oli. Kuvat vain jäivät sillä kertaa ottamatta.

Onneksi päästiin sunnuntaina perille asti, kun Suski oli ratissa ja reitti tuttu. On se kyllä hieno paikka. Huonoa oli ainoastaan se, että meidän kuvausrekvisiittana pariin otteeseen toiminut kartanorakennus oli remontin kynsissä, joten jäi prinsessakuvat ottamatta. Akkukin loppui jossain vaiheessa, mutta kyllähän me kuvattua saatiin.

Lammikossa

Viime viikon lauantai ja toukokuisen lumisateen keskellä tätä kirjoittaessa niin epätodelliselta tuntuva aurinko ja Kaukajärven sorsalampi. Siellä oli kivaa. Sorsia oli vaikka kuinka paljon ja ympärillä kaksi kivaa ihmistä. Mikäs siellä oli ollessa. Katsokaa vaikka.

Linnut on ehdottomasti mun tämänhetkisiä suosikkieläimiä. Nuo sorsat esimerkiksi on niin älyttömän suloisia kun ne vaappuu menemään ympäriinsä ja kaakattaa. Ja niillä on nokat! Tuo tämän postauksen kuvissa esiintyvä sorsaherra oli varsinaista malliainesta. Se pysähtyi meidän eteen ja käänsi hitaasti päätään puolelta toiselle, jotta hänestä sai otettua kuvia eri kulmista. Ai miten ihana! Mä otan vielä joskus yhden sorsan mukaan ja laitan sen asumaan ammeeseen mun parvekkeelle, hih. Sit mulla olis oma pullasorsa, jonka kanssa voisin nautiskella vehnän iloista.

Pyynikin auringon alla

Viime viikon lauantaina minä ja höppänäni hypättiin autoon ja laitettiin nokka kohti Tamperetta. Tarkoituksena oli lähteä viettämään vappua ja kevättä tuossa kauniissa kaupungissa. Sää olikin lauantaina mitä mainioin, aurinko paistoi täydeltä taivaalta.

Tampereella suuntasimme ensimmäisenä Suskin luo ja lähdettiin kuvailemaan. Pyynikki on aina yhtä ihana!

Voi tuota aurinkoa, jospa siitä saisi nauttia hieman useamminkin? Tällä hetkellä on taas niin harmaata kuin vain olla voi. Ainakin nuo kuvat pääsevät oikeuksiinsa ja voi muistella, kuinka ihana tuo päivä olikaan. Voih, kyllä se kesä saisi jo tulla.

Auringonottoa huhtikuussa

Huhhuh. Kylläpähän on huikea viikko takana. Kevät on ollut aikamoista haipakkaa opiskeluhommien ja muiden projektien kanssa, mutta viime viikolla päivät täyttyivät vallan erilaisista aktiviteeteista ja meikä kyllä nautti kovasti.

Viime viikon perjantaina oltiin kämppiksen kanssa tuttuun tapaan kirjastolla opiskelemassa. Kaunis, kesäinen aurinko kuitenkin poltteli ulkona ja käytiin kokeilmassa tehtävien tekemistä ulkona. Se ei kuitenkaan onnistunut, sillä höpöttelyksihän se meni, joten oli pakko palata sisälle. Ulkoilut hoidettiin myöhemmin Viitaniemen rannassa, jonne pyöräiltiin pyyhkeiden ja eväiden kanssa.

Kesän ekat jäätelöt, huhtikuussa! En kyllä valittanut, ihmettelin vain ilahtuneena. 

Uudet, Seppälästä hommatut aurinkolasit ovat päässeet jo useaan kertaan käyttöön, sen verran kivasti on tuo valopallo Jyväskylässäkin näyttäytynyt. Ja maistoin ensimmäistä kertaa jääteeversiota Garagesta. Ihan jännän makuista, mutta ei tuosta uutta suosikkia kyllä tullut. Tuosta päivästä sen sijaan jäi kivat muistot.