Ihana Siltsu

Toissa viikonloppuna sunnuntaina minä ja äiti kävimme katsomassa Jari Sillanpään keikkaa. Mies tuli bändeineen Pihtiputaalle, joten pitihän sitä päästä katsomaan. Äiti osti lipun mulle synttärilahjaksi.

Ennen keikkaa olin todella innoissani, vaikka minulla ei mitään erityisempaa mielipidettä artistista ollutkaan. Toki tunnetuimmat kappaleet Satulinnat ja Bum bum bumit tiedän, mutta vanhoista en juurikaan sen enempää. Uudesta musiikista minulla oli käsitystä, sillä Ville kuunteli yhdessä vaiheessa melko paljon Tanssii kuin John Travoltaa, joka on mielestäni melko menevä kipale. Sitä odottaen ja päässäni pyöritellen menin keikalle.

Keikka oli kaikinpuolin positiivinen yllätys. Oletinkin Siltsulla olevan lavakarismaa ja sitähän löytyikin. Miehen olemus oli koko keikan ajan todella rento, eikä häntä hengästyttänyt ollenkaan, vaikka välillä innoistui hyppimään ja tanssimaan laulun ohessa. Muutenkin Siltsu oli oikein suloinen ja hymyili paljon, mikä sai yleisönkin hyvälle tuulelle.

Keikka alkoi menevällä Siltsun versiolla Cheekin Liekeissä-biisistä. Keikan aikana vanhoista kappaleista kuultiin Valkeaa unelmaa sekä perinteinen Satulinna "salsamusiikkiversiona", minkä lisäksi yleisö pääsi laulamaan. Italiankielinen Quién Será -veto oli hauska lisä. Keikan aikana kuultiin myös muutama muu vanhempi kappale, joita en tuntenut. Kun Travolta-biisi pärähti soimaan, meikä oli ihan innoissaan.

Uudelta levyltä kuultiin myös Sinä ansaitset kultaa, Elämäsi tärkein ilta ja Muuri. Radiossa on Kulta-biisiä vissiin soitettu enemmältikin, minkä minä olen skipannut ihan täysin, sillä viimeaikainen radionkuuntelu on meikällä ollut aika minimissään. Tutulta se kuitenkin kuulosti ja se oli aivan älyttömän hienonkuuloinen. Rakastuin Paula Vesalan tekemään Muuri-kappaleeseen ensi kuulemalta ja nyt sitä on tullut popiteltua kotona aivan kuten muitakin uuden levyn biisejä.

Keikalla kuultiin toki Malagaan-kappale, minkä jälkeen Siltsu yllätti ja veti Gangnam Stylen. Siinä vaiheessa viimeistään Siltsu oli vienyt sydämeni. Porukka oli ihan fiiliksissä ja eräs äiti meni lavan luo ottamaan kuvaa, minkä jälkeen pikkutyttö meni lavan eteen joraamaan ihan kunnolla. Tuli niin hyvä mieli siitä näystä ja biisistä.

Kestoa keikalla oli reilu puolitoista tuntia väliajan kanssa, mikä oli mielestäni melko lyhyt. Tuntui kuin olisi vasta päässyt vauhtiin ja sitten kaikki olikin ohi. Muuta moitetta keikasta on vaikea keksiä. Kyllä tuo Siltsu aika karismaattinen kaveri on!