Valokuvaamisesta

Tällä hetkellä yksi ehdottomasti rakkaimmista harrastuksistani on valokuvaaminen. Minä olen kuitenkin vielä sitä sukupolvea, ettei viisitoistavuotiailla ollut omaa järkkäriä, joilla ottaa kuvia blogiin tai muuhun sosiaaliseen mediaan. Monilla oli huikea kymmenen megapikselin pokkari, jolla sai niin kovin laadukasta jälkeä verrattuna sen aikaisiin kännykkäkameroihin.

En muista tarkalleen, mikä vuosi oli kyseessä, kun minä ja pikkuveli keräsimme rahaa kasaan, että saimme ostettua ensimmäisen oman yhteisen kameran. Sillä otettuja tiedostoja löytyy ainakin vuodesta 2006 lähtien. Se oli digivideokamera, jolla sitten otimme kaikenlaisia erittäin laadukkaita videioita sellaisille minimaalisille kaseteille, jotka laitettiin kameran sisään tallennustilaksi. Koneelle videot sai johdon avulla. Kamerassa oli myös still-kuvamahdollisuus, mutta kuvat olivat hyvin hyvin pieniä. Noilta ajoilta ei ihan hirveästi mitään yksittäisiä kuvia ole säilynyt, mutta joitain kuitenkin. Alla näette muutamia esimerkkejä. Nuo kuvat ovat oikeasti tuota laatu- ja kokoluokkaa.

Ensimmäisen kännykän, jossa oli kamera, sain vuonna 2007 rippilahjaksi. Siinä oli kamera, jota nuori Krissu tietysti käytti oikein innoissaan. Tuolloin kuvaaminen oli kuitenkin vain aikamoista räpsimistä, eikä siihen tullut kiinnitettyä sen kummempaa huomiota. Tuon ajan räpsyistä ei ole paljoa jäänyt muistoja myöhemmille ajoille, mutta arkistojen selailun jälkeen muutamia otoksia kuitenkin löytyi. Kuten meikän hieno selfie vuodelta 2008.

Ensimmäinen varsinainen kamerakamera oli jälleen minun ja pikkuveljen yhteisostos. Se hankittiin kesäkuussa 2009 ja siitähän tietysti minä innoistuin kovasti hirveiden video- ja kännykkäkameran kuvien jälkeen. Kamera oli Samsungin 10 megapikselin pokkari. Kyseisen kameran saatuani voin sanoa aloittaneeni varsinaisesti valokuvauksen, tietysti kameran ja taitojeni sallimissa rajoissa. Vuodesta 2009 lähtien on kuitenkin järkevämmin kuvia saatavilla arkistoissani. Kuvia otin yleensä kavereiden ja perheen kanssa, joitakin kämäisiä luontokuviakin yritin ottaa. Lisäksi tutustuin selfieiden ihmeelliseen maailmaan.

Samalla näette pientä tyylinäytettä lukioikäisen Krissun pukeutumisesta.

Vuonna 2010 sain toisen simpukkapuhelimeni, jossa oli jo aavistuksen parempi kamera edeltäjäänsä verrattuna. Tuolla kännykällä otettuja kuvia on kuitenkin jäljellä erittäin vähän. Työn ja tuskan takana oli noiden alla näkyvän kahdenkin kuvan löytäminen.

Rakkaus valokuvaamiseen syttyi lopullisesti kesällä 2011, kun sain ylioppilaslahjaksi Canonin 550D-järkkärin. Tuolla kameralla kuvailin aktiivisesti kolme vuotta, joten kuvia on säilössä tuhansia. Monet niistä ovat näkyneet blogeissanikin. Oli erittäin vaikea lähteä rajaamaan ja valitsemaan otoksia, jotka olisivat kuvaavimpia kyseisellä kameralla otetuista räpsyistä. Tässä nyt on valittuna muutama.

Ensimmäisen älypuhelimeni sain keväällä 2012, valkoisen Lumian. Sillä tulikin jo kuvattua sitten paljon enemmän. Kunnon lifestylebloggaajana kuvasin ruokia ja selfeitä sekä käytin tyylikkäitä filttereitä.

Viimeisemmän puhelimeni, Huawei Ascendin hommasin viime vuoden maaliskuussa. Viimein sain käyttööni Instagramin ja varsinkin siitä lähtien puhelimellakin on tullut kuvattua aika paljon. 

Valokuvaushistoriani ehdottomasti suurimman investoinnin tein viime elokuussa Tampereella Suskin luona vieraillessani. Ostin miltei tuhat euroa maksaneen Canon 70D:n. Summa on ihan hirvittävä opiskelijalle, mutta toisaalta nuo rahat olisi voinut käyttää huonomminkin. Valokuvaaminen on kuitenkin muotoutunut harrastukseksi vailla vertaa ja harrastukset tuppaavat maksamaan. Lisäksi myöhemmille ajoille jääville muistoille ei voi määritellä rahallista arvoa.

Siinä oli muutama esimerkki meikäläisen valokuvaushistoriasta. Välineet ovat parantuneet huomattavasti ja ehkä sitä taitoakin on karttunut matkan varrella hieman. Ikinä ei kuitenkaan tule valmiiksi, vaan aina voisi olla parempi. Suuri unelmani onkin kehittyä vielä paljon paremmaksi valokuvaajaksi. Pitäisi perehtyä tuohon kameraan oikein kunnolla ja oppia hyödyntämään kaikkia sen tarjoamia mahdollisuuksia. Ehkä tässä kesän aikana olisi aikaa opiskella kamerajuttuja. Tai sitten ei, mutta ainakin kuvailemaan tulen niin kovin paljon.