Suomalainen kauppareissu

Aloitin eilen lukemaan alusta Little Mrs Finlandin blogia, jossa hän kertoo perheensä haasteesta ostaa vuoden ajan pelkkiä suomalaisia tuotteita tukeakseen suomalaista tuotantoa ja työllisyyttä. Koska innostun kovasti erilaisista haasteista ja kaikesta maailman parantamisesta, luin kyseistä blogia ihan onnessani. Siitä inspiroituneena päätin toteuttaa oman suomalaisuushaasteeni tämän päivän täydennyskauppareissulla. Meidän taloudessa kun on siis tavoitteena käydä kaupassa ainoastaan kerran viikossa ja ostaa kerralla koko viikon ruoat. Aina ei tietenkään osaa arvioida tai ennakoida, miten mitäkin tuotetta kuluu, joten joskus pitää käydä keskellä viikkoa hakemassa jotakin pientä.

Tämän päivän kauppalista oli seuraavanlainen. Ostospaikkana toimi Keljon Prisma.

Ensimmäiseksi hain mangot pakastimesta. Niiden kohdalla nyt ei tarvinnut edes tarkistaa, olisiko suomalaista tarjolla. Näyttävät olevan Perusta peräisin.

Toiseksi suuntasin kasvisosastolle. Valkosipuleista suurin osa oli espanjalaisia, mutta yhden vaihtoehdon löysin vähän lähempää valmistettuna, nimittäin Virossa. Etelänaapurin sipulit lähtivät mukaan.

Irtosipuleita löytyi helposti suomalaisena, hyvä!

Kirsikkatomaatteja halusin ostaa siksi, että minä olen niiden ehdoton suurkuluttaja ja halusin vähän kartoittaa tilannetta. Nimittäin pohdiskelen aihetta kirsikkatomaatit ja niiden alkuperä melkeinpä meidän jokaisella kauppareissulla, sillä olen toki aiemminkin halunnut suosia suomalaista mahdollisimman paljon - opiskelijabudjetin rajoissa toki. Kirsikkatomaateissa vain on ihan järkyytävät hintaerot suomalaisten ja ulkomaisten välillä. Nyt olisi paketin ulkomaalaisia saanut 79 sentillä, kun taas suomalaisittain melko halpa paketti löytyi 1,69 eurolla. Ei kai tuollainen ero mikään maata mullistava ole, mutta kyllä sitä opiskelijana huvittaa säästää jokaisessa mahdollisessa käänteessä. Sitä paitsi yleensä kotimaiset pikkutomaatit ovat kahden ja kolmen euron tuntumassa. Tämän päivän ennätys oli suomalaiset luomukirsikkatomaatit 5,15 euroa pakkaus. Sellaiseen ei kyllä meikän kukkaronnyörit taipuisi. Mutta tuo halvin suomalainen vaihtoehto lähti mukaan.

Babypinaattia löysin tasan kahta eri vaihtoehtoa. Toinen oli halvempi italialainen, jota yleensä on tullut ostettua. Nyt kun syynäsin hyllyä vähän tarkemmin, löysin tuon toisen vaihtoehdon, hitusen kalliimmaan ruotsalaisen babypinaatin. Se on kuitenkin miltei kotomaamme, joten ostin kyseisen pakkauksen.

Sitten siirryin pois ruokaosastolta etsimään vanulappuja. Olen lehtien juttujen ja blogin perusteella ymmärtänyt Little Mrs Finlandin kertoneen, että suomalaisia partahöyliä ja hammasharjoja ei juuri löydy. Olin siis epäilevillä mielillä kosmetiikkaosastolla ja oikein meni: suomalaisia vanulappuja ei löydy. En tiedä, myytäisiinkö niitä jossain muualla, mutta siinä on varmaan tuote, jota ei kyllä liiemmin Suomessa valmisteta. Päätin kuitenkin olla valistunut kuluttaja ja ostaa luomutuppoja normaalien sijaan. Hitusen kalliimpia olivat.

Viimeinen tuote listallani oli kasviravinne. Meidän armaat tomaattimme kun ovat jostain syystä ottaneet viime päivinä vähän osumaa, ajattelin, että pieni kemiallinen piriste voisi tehdä niille ihan hyvää. Tämänkin suhteen olin melko epäileväinen. Aloin tutkailla Substral-pulloja, koska mielikuvani oli, että ne saattavat olla Suomessa valmistettuja. Ja ne olivat kalliimpia. Kyseisen merkin pullot olivat kuitenkin erittäin vaikeaselkoisia, enkä löytänyt niistä tietoa valmistusmaasta. Ajattelin huvin vuoksi vilkaista vieressä tarjolla ollutta Rainbow'n vastaavaa tuotetta ja kas kummaa, se oli Suomessa, Eurajoella valmistettua!

Tässä oli minun pienen haasteeni tulos. Sain ostettua kolme seitsemästä tuotteesta kotimaisena ja kahdessa valitsin lähempänä tuotetun version. Aina ei kannata tuijottaa pelkkää hintaa, sillä suomalainen ei automaattisesti ole kalliimpi tai jos onkin, ei välttämättä mitenkään merkittävästi. Lisäksi halpismerkeillekin kannattaa antaa mahdollisuus, sillä niiden riveistä löytyy yllättävän paljon Suomessa valmistettuja tuotteita.

Olen kiinnittänyt asiaan ennenkin huomiota, mutta tuolla reissulla tuli syynättyä vielä tarkemmin. Itse en kuitenkaan voisi ryhtyä täysin suomalaisten tuotteiden varaan, sillä kyllä ne kuitenkin ovat yleisesti ottaen kalliimpia, kaikkea ruokaa ei ole tarjolla suomalaisena ja itselläni ei ole aikaa tai kiinnostusta lähteä etsimään sopivia tuotteita monista eri kaupoista. Kannustan kuitenkin mahdollisimman monen tarkkailemaan omaa ostoskäyttäytymistään ja ostamaan vaikka joka kauppareissulla yhden suomalaisen tuotteen, jonka olisi normaalisti ostanut halvempana ulkomaisena. Se on ekologisesti ja kansantaloudellisesti arvostettava teko. Minä uskon siihen, että me voimme yhdessä muuttaa maailmaa.