Tiimipostaus | Viisi ylpeydenaihettani

Tällä kertaa päätimme tyttöjen kanssa kehua hieman itseämme ja listata viisi saavutustamme, joista olemme ylpeitä. Itsensä kehuminen ja omien hyvien puolien esille tuominen on hirvittävän vaikeaa ja yleensä itseään kohtaan on todella kriittinen, joten välillä on oikein hyvä miettiä niitä juttuja, joissa on onnistunut. Tämän postauksen voisi tavallaan mieltää jatkumoksi elokuun kateuspostaukseen. Kateellinen kun keskittyy siihen, mitä muilla on ja itsellään ei, mutta jos keskittyykin siihen, missä itse on hyvä ja mitä kaikkea on elämässään jo saavuttanut, tulee varmasti vähemmän kateelliseksi ja paljon onnellisemmaksi. Helppoa listauksen tekeminen ei siis ole, mutta sitäkin tärkeämpää!

1) Kandidaatintutkielman kirjoittaminen

Kandin kirjoittaminen on ollut yksi haastavimmista projekteista, joita elämäni aikana olen tehnyt. Alku oli yhtä tuskaa ja jossain vaiheessa olin puoliksi tosissani ja puoliksi vitsillä jättämässä yliopiston kesken, kun tuntui, että tutkielman teko ei lähde vauhtiin sitten millään. Kun aihe tarkentui ja tajusin, mitä kandissa pitää oikein tehdä, sain tutkielman lopulta valmiiksi aika lyhyessä ajassa. Silloisen kämppikseni kanssa urheasti raahasimme itsemme melkein joka arkiaamu kahdeksaksi yliopiston kirjastolle, joten päivät olivat joskus pitkiä, mutta ainakin tuli tehtyä hommia! Olin oikein tyytyväinen, kun toukokuussa sain palautettua valmiin kandin ja sain nelosen eli toiseksi parhaan arvosanan.

2) Hyvät arvosanat ylioppilaskirjoituksista

Toinenkin saavutukseni liittyy opiskeluun. Koko lukion ajan olin ihan hirveä hikari ja käytin paljon aikaa läksyjen tekemiseen ja kirjoituksiin lukemiseen. Varsinkin abikevät oli aikamoisen raastavaa aikaa, mutta työnteko kannatti, kun arvosanariviksi tuli LLEMCC. Erityisen ylpeä olen historian laudaturista, koska sen saavutin työn ja tuskan avulla sekä pitkän matematiikan cum laude approbaturista, sillä minä en todellakaan ole mikään matikkanero, enkä käynyt syventäviä kursseja ollenkaan ja olin unohtanut joidenkin kurssien jutut täysin ennen kirjoituksia. Oikein tyytyväinen olen näihin tuloksiini myös kokonaisuudessaan.

3) Toimittajan työn tekeminen

Paikallislehden toimittajan työ on ainoa oikea ansiotyö, jota olen elämäni aikana tehnyt, mutta sitä onkin tullut tehtyä sitten aika paljon. Olen todella onnellinen, että olen saanut työskennellä lehdessä noin pitkään, mutta varmasti olen jotain tehnytkin oikein, kun työpaikan ovet ovat avautuneet minulle kerta toisensa jälkeen. Yritänkin olla mahdollisimman tunnollinen työntekijä ja kehittyä työssä jatkuvasti. Työssä olen myös tutustunut moniin mukaviin ihmisiin, mistä olen todella iloinen.

4) Kaksi pitkää parisuhdetta

Tämä on vähän erilainen kohta, sillä toisen ihmisen kanssa elämänsä jakaminen ole mikään suoritus, mutta olen silti ylpeä ja iloinen siitä, että olen löytänyt elämääni sellaisia ihmisiä, joiden kanssa on pystynyt olemaan tosissaan yhdessä. Ensimmäinen parisuhteeni kesti kolme vuotta ja sen aikana molemmat kasvoivat pienistä lukiolaisista nuoriksi aikuisiksi ja oppivat elämästä hyvin paljon kaikkea uutta. Nykyinen suhde on kestänyt jo yli kolme ja puoli vuotta ja asuimme yhdessäkin kahden ja puolen vuoden ajan. Tällä hetkellä elämme uudenlaisessa tilanteessa, kun asumme eri paikkakunnilla, mutta pitkässä suhteessa on erilaisia vaiheita ja minäkin pääsen ensimmäistä kertaa elämässäni kokeilemaan yksin asumaista, mikä on mielestäni vain hyvä juttu. Avoimin mielin eteenpäin ja katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan!   

5) Sairastelusta huolimatta melko normaalin elämän eläminen

Viimeisenä ja kaikkein tärkeimpänä saavutuksenani pidän sitä, että olen jaksanut taistella ja mennä elämässä eteenpäin, vaikka välillä on ollut todella vaikeaa. Olen sairastanut kohta neljä vuotta ja välillä ollut ihan toivottoman huonossa kunnossa, mutta kaikesta huolimatta olen opiskellut, tehnyt työtä, matkustellut, kirjoittanut blogia ja yrittänyt elää elämääni. Olen äärettömän kiitollinen Antille, joka auttoi kotitöiden ja kaiken mahdollisen kanssa huonoimpina aikoinani sekä äidilleni, joka on aina jaksanut tsempata, nostanut minut mielen synkkyydestä kohti valoa, etsinyt kanssani erilaisia parannuskeinoja ja käynyt kanssani lääkärissä lukemattomia kertoja. Sairastelu on muuttanut asennettani moniin asioihin hyvin paljon ja on ironista, tai sitten ei, että se on lisännyt oman arvontuntoani, tervettä itsekkyyttä ja vähentänyt vaatimuksiani itseäni ja elämääni kohtaan. Elämä on vaikeaa, mutta meidän ei tarvitse tehdä itse siitä vielä vaikeampaa kuin se onkaan. Sen kannattaa muistaa ihan jokaisen.

Muiden tyttöjen saavutuksiin pääset tutustumaan näistä linkeistä:

Heli // Jenny // Sini

Mitkä ovat sinun elämäsi tärkeimmät saavutukset?