Lähtöjännitystä

Terveppä terve! Tämä blogi tulee elämään vielä jonkin aikaa aikamoista hiljaiseloa, kunnes se toivottavasti reilun kahden viikon päästä puhkeaa kroatialaiseen kukkaan. Mun päässä ei pyöri tällä hetkellä kuin kaksi ajatusta: Kroatiaan lähtö ja kaikki, mikä pitää saada tehdyksi ennen sitä. Pitää hoitaa kuntoon vakuutukset, lääkkeet, rahanvaihto, viimeiset opiskelujutut ja vapaaehtoishommat, lippujen varaaminen, viimeisten tarvittavien juttujen ostaminen ja pakkaaminen. Lisäksi haluaisin tehdä vielä yhden rästiinjääneen postauksen tänne blogiin.

Lisäksi haluaisin nähdä vielä kavereita ennen kuin lähden taas Jyväskylästä moneksi kuukaudeksi pois. Äitiä näen tänä viikonloppuna, kun hän on tulossa Jyväskylään tekemään kaikkea kivaa ja rentoa mun kanssa. Sitten ensi viikolla olisi vielä viimeinen viikonlopputyökeikka, mistä minä ja rahapussini olemme oikein onnellisia.

Aiemmin oli vain hirveä malttamattomuus lähdön suhteen, mutta jännitys alkaa yhä enemmän pyöriä vatsanpohjassa. Mietityttää, miten kaikki sujuu ja mitä loppujen lopuksi olen oikein tekemässä. Se kun ei kaikessa laajuudessan selviä kuin vasta paikan päällä hommiin ryhtyessä. Kroatialaisessa järjestössä työskentely kun on todennäköisesti aikamoisen erilaista kuin pihtiputaalaisesa paikallislehden toimituksessa.

Koska aurinko paistaa täydeltä taivaalta ja mahassa kutittelee lähtöjännitys, on sanomattakin selvää, kuinka huikean korkealla mun opiskelumotivaatio on. Vähän harmittaa, kun tietyt kurssit kestää niin pitkään, mutta mä en sille voi mitään. Onneksi olen saanut suurimman osan kaikesta itsenäisestä tehtyä jo aiemmin, niin ei mikään hirveä tehtävävyöry onneksi ole kaatumassa niskaan. Kolme kurssia pitäisi saada pakettiin niin lukuvuosi olisi siinä.

Lähteminen tuntuu jotenkin niin hassulta. En ole ollut ikinä ulkomailla kahta kuukautta. Se on aika pitkä aika. Olen kuitenkin todella innoissani päästä kokeilemaan tällaisessa mittakaavassa, miltä ulkomailla asuminen tuntuisi. Vaikka ei tällä hetkellä Jyväskylänkään kesään heräilevässä luonnossa mitään vikaa ole. Nautin siitä täysin siemauksin.

Eilen istuskeltiin kavereiden kanssa Mustan magian kannella auringosta nautiskellen. Sen jälkeen lähdin vielä opiskelukavereiden kanssa Passioniin syömään ja terassille istumaan. Hyvin välttelin kaikkia velvollisuuksia ulkona kuusi tuntia. Kotiin päästyäni oli juuri sellainen olo, että on ollut viettämässä kesän ensimmäistä lämmintä ulkoilupäivää.

Tänä aamuna heräsin urhoollisesti yhdeksän aikaan ja lähdin keskustaan hoitamaan asioita ja lukemaan tenttiin. Sen jälkeen menin yliopistolle lähtöseminaariin, jossa oli todella hauskaa. Sieltä sain vielä viimeisenkin lähtömalttamattomuuden. Hyvä tässä nyt on ottaa kouraan Sociology of Work ja oppia se ensi viikon tiistaita varten. Mutta onneksi aurinko paistaa. Onneksi teen kohta nachopellin. Onneksi elämä kutiaa taas keveänä mahanpohjassa.