Jyväskylässä asuntomessuilla

Sain keskiviikoksi vapaapäivän ja minä, Antti ja porukat laitoimme auton nokan kohti Jyväskylää. Kävimme katsastamassa kaupungissa käynnissä olevat asuntomessut.

Saavuimme alueelle joskus yhdentoista aikaan. Äiti kävi moikkaamassa tuttujaan, joten suuntasimme aluksi heidän kojulleen. Aloitimme kiertämisen siis Maailmanpylvään luota, mikä oli ihan fiksua, sillä näin me vältimme ruuhkat.

Käväisimme ihan ensimmäiseksi kauppa-autossa, jossa oli myynnissä lähi- ja luomuruokaa. Ostin tattarijauhoja, koska ne ovat gluteenittomia ja niistä kuulemma saa mainiot letut. Mukaan lähti myös mansikkalimua. Se oli hyvin mansikkaista ja maukasta.

Tsekattiin Jyväsjärven rannan lintutorni. Antti oli tapansa mukaan hattu päässä.

Messualueen kaikki pihat olivat ammattilaisten suunnittelemia. Siellä olikin talojen ja niiden sisustusten ihailun lisäksi kiva katsastaa pihoja ja asuinalueen tyyliä. Värikkäät, kuviolliset penkit olivat hauskoja.

Mitä tekee Krissu asuntomessuilla? No kuvaa kasveja tietty! Yllä olevat kuvat ovat Viherperheen kämpästä Maailmanpylväästä. Se olikin messujen ehdottomasti mielenkiintoisin kohde. Asunnoissa oli hauskat pohjapiirustukset ja sisustukset oli suunniteltu kuvitteellisille henkilöille sopiviksi.

Mun ehdoton suosikki oli äijäkämppä. Pinnat olivat tummia, mutta kotoisuutta ja pirteyttä toivat värikkäät kodinkoneet sekä puiset ja nahkaiset huonekalut. Myös nuo pyöreät merkit olivat mielestäni oikein hauska idea.

Draama queenin kämpässä oli kuninkaallista tuntua sekä pinkkiä, harmaata ja valkoista. Ja pari hölmöä ottamassa teinipeilikuvia.

Tässä huoneessa tuo lamppuhässäkkä kiinnitti huomion. Hauskan värinen.

Alue oli oikein suloinen ja pihat kivoja, mutta pieni ihmetyksenaihe löytyi. Kuinka ihmeessä ihmiset jaksavat asua omakotitalossa, jossa pihaa on seinästä laskettuna metri tai pari. Myöskin useiden asuntojen ikkunat olivat melko kookkaat, joten niistä pystyy hyvin seuraamaan, mitä naapuri katsoo telkkarista. Se on kai sitä yhteisöllisyyttä.

Koirille soveltuvan HauHausin pihamaallakin oli esillä koirateema.

Varjossa jaksoi hetken aikaa hymyillä.

Asuntomessujen ihanin lastenhuone.

Iltapäivällä kuumuus alkoi ahdistaa liikaa. Aurinko porotti ja hiki virtasi. Porukka löysi tiensä messuille iltapäivällä, joten kohteissa alkoi olla aika tiivis tunnelma. Välillä oli pysähdyttävä jäätelökojulle.

Eläinteemaisen talon haukiverhot sykähdyttivät.

Pääportilla sijaitseva telttakauppa sai mun olon välillä vaikeaksi. Mä olen toivoton kellofriikki, joten olin ihan vähällä ostaa tuon valkoisen pöytäkellon. Onneksi mulla oli mukana aina niin fiksu Antti, joka vei mut pois tuon kellon luota.

Tältä Jyväskylän asuntomessut näyttivät minun näkökulmastani. Mua kiinnostaa käydä katsomassa tuota uutta asuinaluetta sitten kun messut ovat ohi. Haluan nähdä miltä tuo suunniteltu, uusien talojen ja pihojen kokonaisuus näyttää arjen tultua. Messuilla ainakin se näyttä aika ihanalta paikalta asua, pihojen pienuutta lukuun ottamatta. Tuli suoraan sanottuna hirveä kotikuume. Jonkinlainen pikkuinen talo siististi sisustettuna tuollaisella rauhallisella alueella piinaa mun haaveissa mun aika kovasti. Mutta ehkä se siitä hälvenee, vielä ei ole kotirouvailun aika. Mutta toivon, että joskus saisin oman drama queen -kotini. Sellaisen, joka miellyttää juuri minun silmääni.